HBL otsikoi taannoin huolestuttavasti suuren ruotsalaisen ydinvoimatoimijan asennemuutoksista turvallisuuden suhteen:
27.12.2007 HBL
"Ekonomi före kärnsäkerhet hos Vattenfall
De svenska kärnkraftverken är säkra, men risken för att de inte ska vara det har ökat. Motivationen hos personalen på kraftverken har minskat och ägaren bryr sig inte.
Det är ord och inga visor i den rapport om ledarskap för kärnsäkerhet som finländske kärnkraftsveteranen Magnus von Bonsdorff tillsammans med Lars G Larsson, bland annat tidigare vice generaldirektör för den svenska kärnkraftsinspektionen SKI, satt ihop.
Bakgrunden är fjolårets incidenter vid kärnkraftverken i Forsmark och Ringhals. Incidenter som inte ledde till olyckor, men som kunde ha slutat illa.
– Personalen har känt att ägaren, statliga Vattenfall, inte brytt sig tillräckligt om säkerheten utan prioriterat ekonomin, säger von Bonsdorff.
Vattenfall har haft höga avkastningskrav och både Forsmark och Ringhals var pressade. Samtidigt investerade Vattenfall stora summor i Tyskland.
von Bonsdorff poängterar att kärnkraftverkens uppgift är att producera el till sina ägare till självkostnadspris. Då får inbesparingar inte gå ut över säkerheten. Men i Sverige har besparningarna medfört nedskärningar av personal på centrala poster och stora påfrestningar för dem som finns kvar.
Rapporten konstaterar också att bland annat Vattenfalls årsredovisning 2005 inte alls tar upp frågan om kärnsäkerhet i kapitlet om kärnkraftens roll i Vattenfall. Inte heller berörs riskerna med bristande kärnsäkerhet. I stället konstaterar bolaget oriktigt att Forsmark "ligger i världstopp hur man än räknar".
Att Vattenfalls kärnkraftverk i norra Tyskland råkat ut för en rad incidenter i år har i stor utsträckning samma orsaker som incidenterna i Sverige, tror Magnus von Bonsdorff.
– Inte heller i Tyskland har man sett varningssignalerna i tid, vare sig de interna eller de externa, säger han.
KATARINA KOIVISTO
09-1253 251, katarina.koivisto@hbl.fi"
Monikansallinen Fennovoima Oy on oman ilmoituksensa mukaan aikeissa tuottaa esimerkiksi Ruotsinpyhtäälle havittelemassaan 1800MW:n ydinvoimalassa sähköä omistajilleen omakustannushintaan, kuten Vattenfall Ruotsissa. Kilpailun kiristyessä ja omistajien ((E.ON Saksa, Boliden Ruotsi ja suomalaisten kumppanien) ahneuden lisääntyessä on käyttökustannuksista tingittävä. Tällekö turvattomuusuralle ollaan Suomessakin lähdössä, vaikkapa Ruotsinpyhtään saaristossa?
Magnus von Bondsdorffin raportti saa Ruotsinpyhtään saaristolaiset huolestuneiksi.
perjantai 30. marraskuuta 2007
maanantai 26. marraskuuta 2007
Palaako energiajätti E.ON takaisin kotiin?
Kansainvälinen IEA otsikoi näyttävästi maaselvitysraporttinsa Saksan osuudessa:
"Kansainvälinen energiajärjestö IEA suosittelee Saksalle ydinvoiman käytön sallimista.
Maatutkimuksensa loppuraportissa järjestö patistaa Saksaa pyörtämään päätöksensä ydinvoiman alasajosta ja päättämään pikaisesti ydinjätehuollon järjestämisestä. Mikäli Saksa luopuu ydinvoimasta, maata uhkaavat niin hiilidioksidipäästöjen kasvu, sähkön kallistuminen kuin energiaturvallisuuden heikentyminen.
IEA muistuttaa, että suljettavat ydinvoimalat korvattaisiin ruskohiilen, kivihilen ja maakaasun poltolla. Uudelle tuulivoimallekin jouduttaisiin rakentamaan hiiltä ja kaasua käyttävää varavoimaa.
Saksan punavihreä hallitus päätti vuonna 2000 sulkea maan kaikki ydinvoimalat ennen niiden normaalin käyttöiän päättymistä. Voimaloiden on sallittu tuottaa keskimäärin 32 vuoden käyttöaikaa vastaava teho. Määrä on puolet laitosten normaalista käyttöiästä.
Tähän mennessä on suljettu kaksi laitosta. Staden 672 megawatin ydinvoimala suljettiin vuonna 2004 ja Obrigheimin 357 megawatin laitos seuraavana vuonna. Nykyarvion mukaan kaikki laitokset on suljettu vuoteen 2023 mennessä.
Korvaavaa tuotantokapasiteettia pitäisi rakentaa puolessatoista vuosikymmenessä yli 20 300 megawattia. Kolmannes määrästä tarvittaisiin jo viidessä vuodessa, kun vanhoja ydinvoimaloita pitäisi sulkea."
Näyttääkin siltä, että saksalaisen energiajätti E.ON:in Suomen valloitus johtui sikäläisen energiapolitiikan muutoksesta 2000-luvun taitteen jälkeen.
Nyt olisi E:on:in syytä palata kipin kapin kotikonnuilleen ydinvoimalaitoksia rakentamaan ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkoja kaivamaan.
Ruotsinpyhtää on väärä osoite.
"Kansainvälinen energiajärjestö IEA suosittelee Saksalle ydinvoiman käytön sallimista.
Maatutkimuksensa loppuraportissa järjestö patistaa Saksaa pyörtämään päätöksensä ydinvoiman alasajosta ja päättämään pikaisesti ydinjätehuollon järjestämisestä. Mikäli Saksa luopuu ydinvoimasta, maata uhkaavat niin hiilidioksidipäästöjen kasvu, sähkön kallistuminen kuin energiaturvallisuuden heikentyminen.
IEA muistuttaa, että suljettavat ydinvoimalat korvattaisiin ruskohiilen, kivihilen ja maakaasun poltolla. Uudelle tuulivoimallekin jouduttaisiin rakentamaan hiiltä ja kaasua käyttävää varavoimaa.
Saksan punavihreä hallitus päätti vuonna 2000 sulkea maan kaikki ydinvoimalat ennen niiden normaalin käyttöiän päättymistä. Voimaloiden on sallittu tuottaa keskimäärin 32 vuoden käyttöaikaa vastaava teho. Määrä on puolet laitosten normaalista käyttöiästä.
Tähän mennessä on suljettu kaksi laitosta. Staden 672 megawatin ydinvoimala suljettiin vuonna 2004 ja Obrigheimin 357 megawatin laitos seuraavana vuonna. Nykyarvion mukaan kaikki laitokset on suljettu vuoteen 2023 mennessä.
Korvaavaa tuotantokapasiteettia pitäisi rakentaa puolessatoista vuosikymmenessä yli 20 300 megawattia. Kolmannes määrästä tarvittaisiin jo viidessä vuodessa, kun vanhoja ydinvoimaloita pitäisi sulkea."
Näyttääkin siltä, että saksalaisen energiajätti E.ON:in Suomen valloitus johtui sikäläisen energiapolitiikan muutoksesta 2000-luvun taitteen jälkeen.
Nyt olisi E:on:in syytä palata kipin kapin kotikonnuilleen ydinvoimalaitoksia rakentamaan ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkoja kaivamaan.
Ruotsinpyhtää on väärä osoite.
Muualla ajatellaan: "Pieni on kaunista"
Yle:n Kymenlaakson radiossa oli tänään uutinen Pyhtäältä, jossa todetaan seuraavaa:
26.11.2007 Yle Radio Kymenlaakso
"Fennovoima haluaa jatkaa selvityksiä Pyhtäällä
Fennovoima haluaa jatkaa ydinvoimalaselvitysten tekoa Pyhtäällä.
Fennovoima olisi kiinnostunut aloittamaan Pyhtäällä jatkoselvitykset ja YVA-selvityksen. Yhtiö edellyttää, että kunta on myönteinen hankkeelle ja lähtee mukaan selvityksiin. Ensialkuun yhtiö haluaisi järjestää yhdessä kunnan kanssa yleisötilaisuuden pyhtääläisille.
Pyhtää ottaa asiaan kantaa tämän illan kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnan virkamiesjohto suhtautuu asiaan varauksellisesti, koska ydinvoimaselvitys jumiuttaisi Munapirtin saaren matkailuhankkeet."
Monikansallisen Fennovoima Oy:n kiinteistöveromiljoonat eivät saaneet pyhtääläisiä päättäjiä ainakaan tässä vaiheessa sekoamaan.
26.11.2007 Yle Radio Kymenlaakso
"Fennovoima haluaa jatkaa selvityksiä Pyhtäällä
Fennovoima haluaa jatkaa ydinvoimalaselvitysten tekoa Pyhtäällä.
Fennovoima olisi kiinnostunut aloittamaan Pyhtäällä jatkoselvitykset ja YVA-selvityksen. Yhtiö edellyttää, että kunta on myönteinen hankkeelle ja lähtee mukaan selvityksiin. Ensialkuun yhtiö haluaisi järjestää yhdessä kunnan kanssa yleisötilaisuuden pyhtääläisille.
Pyhtää ottaa asiaan kantaa tämän illan kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnan virkamiesjohto suhtautuu asiaan varauksellisesti, koska ydinvoimaselvitys jumiuttaisi Munapirtin saaren matkailuhankkeet."
Monikansallisen Fennovoima Oy:n kiinteistöveromiljoonat eivät saaneet pyhtääläisiä päättäjiä ainakaan tässä vaiheessa sekoamaan.
perjantai 23. marraskuuta 2007
PRESS 23.11.2007
YLE / Radio Itä-Uusimaa 23.11.2007
Ydinvoimalavastustus järjestäytyy Ruotsinpyhtäällä
Piskuisesta Ruotsinpyhtään kunnasta on kovaa vauhtia tulossa ydinvoimakunta. Näin pelätään ainakin saaristossa, jonne energiayhtiö Fennovoima on kaavaillut rakentavansa ydinvoimalan.
Saaristolaiset ovatkin järjestäytyneet Pro Saaristo -nimiseksi toimikunnaksi, jonka yhden puuhamiehen, Kurt Rönnqvistin, on Loviisan torilta tavoittanut Esko Makkonen:
kuuntele juttu täällä
Radio Vega Östnylands nyhetsinslag om samma ämne finns till åhörande fram till den 30.11.2007 här.
Ydinvoimalavastustus järjestäytyy Ruotsinpyhtäällä
Piskuisesta Ruotsinpyhtään kunnasta on kovaa vauhtia tulossa ydinvoimakunta. Näin pelätään ainakin saaristossa, jonne energiayhtiö Fennovoima on kaavaillut rakentavansa ydinvoimalan.
Saaristolaiset ovatkin järjestäytyneet Pro Saaristo -nimiseksi toimikunnaksi, jonka yhden puuhamiehen, Kurt Rönnqvistin, on Loviisan torilta tavoittanut Esko Makkonen:
kuuntele juttu täällä
Radio Vega Östnylands nyhetsinslag om samma ämne finns till åhörande fram till den 30.11.2007 här.
PRESS 22.11.2007
YLE / Itä-Uusimaa 22.11.2007
Uraanikaivos uhkaa edelleen itä-uusmaalaisia
Uraanikaivoksen uhka leijuu edelleen Itä-Uudenmaan yllä.
Kauppa- ja teollisuusministeriö kumosi tammikuussa ranskalaisen kaivosyhtiö Arevan valtauslupahakemukset, mutta uusi kaivoslaki saataneen valmiiksi vasta ensi keväänä.
Uusien ydinvoimaloiden rakentamissuunnitelmat Itä-Uudellemaalle ovat lisänneet paineita uraanikaivosten perustamiseksi.
Uraanikaivos uhkaa edelleen itä-uusmaalaisia
Uraanikaivoksen uhka leijuu edelleen Itä-Uudenmaan yllä.
Kauppa- ja teollisuusministeriö kumosi tammikuussa ranskalaisen kaivosyhtiö Arevan valtauslupahakemukset, mutta uusi kaivoslaki saataneen valmiiksi vasta ensi keväänä.
Uusien ydinvoimaloiden rakentamissuunnitelmat Itä-Uudellemaalle ovat lisänneet paineita uraanikaivosten perustamiseksi.
PS-k Maanomistajakirjeet postiin
.JPG)
Tänään lähti 400 kirjettä Ruotsinpyhtään saariston maanomistajille Fennovoiman suunnitelmien johdosta. Niissä ehdotetaan järjestäytymistä ydinvoiman pitämiseksi pois Ruotsinpyhtään saaristosta. Lähettäjänä on tämän sivun ylläpitäjä, Skärgårdens Vänner i Stömfors rf:n komitea "Pro Saaristo - Pro Skärgården".
Tiedotustilaisuudessa Loviisan postissa klo 12 luovutettiin myös SVS:n hallituksen edustaja Mikael Lindholmille nimilista, jonka avulla tullaan vaatimaan kansanäänestyksen järjestämistä aiheesta kuntatasolla. SVS päättää myöhemmin koska nimilista luovutetaan eteenpäin kunnan johdolle.
Idag postade Skärgårdens Vänner i Strömfors rf:s "Pro Skärgården" -kommitté 400 brev till markägare i Strömfors skärgård. Syftet är att de som vill hålla kärnkraften borta från skärgården har en chans att organisera sig.
Under pressinfon kl 12 på posten i Lovisa överräcktes även namninsamlingen med röstberättigade invånare i Strömfors som vill ordna en folkomröstning i ärendet till SVS:s styrelserepresentant Mikael Lindholm. SVS besluter senare när namnlistan och kravet på en rådgivande folkomröstning överräcks vidare till kommunledningen.
torstai 22. marraskuuta 2007
DEBATT Ydinvoiman voittokulku tilastojen valossa
Eurooppalainen vihreä eduskuntaryhmä julkisti eilen Euroopan parlamentissa raportin "World Nuclear Industry Status Report 2007", jonka mukaan ala on luisumassa alamäkeä eikä suinkaan nousemassa uuteen kukoistukseen, kuten Suomessa ja Itä-Uudellamaallakin halutaan uskoa. Suomi on raportissa mukana surullisena esimerkkinä suureellisista suunnitelmista.
"In stark contrast to the claims of the nuclear industry and its talk of a renaissance, nuclear energy is in decline. The shrinking of nuclear in Europe is particularly notable, with ten power plants being permanently withdrawn from the network since the last report in 2004.With fewer plants being built and existing plants becoming more decrepit, it seems clear that the grandiose ambitions of the nuclear industry will remain in the realm of fantasy."
read more
"In stark contrast to the claims of the nuclear industry and its talk of a renaissance, nuclear energy is in decline. The shrinking of nuclear in Europe is particularly notable, with ten power plants being permanently withdrawn from the network since the last report in 2004.With fewer plants being built and existing plants becoming more decrepit, it seems clear that the grandiose ambitions of the nuclear industry will remain in the realm of fantasy."
read more
lauantai 17. marraskuuta 2007
VIDEO Fortum, Fennovoima, TVO ja KTM
Yli-insinööri Jorma Aurela Kauppa- ja teollisuusministeriöstä kommentoi asetelmaa Olkiluoto 4, Loviisa 3 ja Fennovoima. Esiin nousee myös ydinenergialain käsite "valtioneuvoston periaatepäätös".
Voimayhtiöt hakevat valtioneuvoston periaatepäätöstä YVA-menettelyjen valmistuttua, Fortum vuoden 2008 lopussa tai sen jälkeen. Fennovoimakin haluaa periaatepäätöksensä vielä tältä eduskunnalta. TVO:n saamasta periaatepäätöksestä 24.5.2002 löytyy netistä lukuisia dokumentteja, joihin perehtymällä voi saada käsityksen siitä, mitkä argumentit viisi vuotta sitten voittivat.
Voimayhtiöt hakevat valtioneuvoston periaatepäätöstä YVA-menettelyjen valmistuttua, Fortum vuoden 2008 lopussa tai sen jälkeen. Fennovoimakin haluaa periaatepäätöksensä vielä tältä eduskunnalta. TVO:n saamasta periaatepäätöksestä 24.5.2002 löytyy netistä lukuisia dokumentteja, joihin perehtymällä voi saada käsityksen siitä, mitkä argumentit viisi vuotta sitten voittivat.
torstai 15. marraskuuta 2007
VIDEO Fortum, Fennovoima och konkurrens
Strömforsbördige Peter Tuominen från Fortums Lovisa kärnkraftverk kommenterar konkurrensen från Fennovoimas håll. Han förklarar även varför Posiva sade nej till Fennovoimas kärnavfall.
keskiviikko 14. marraskuuta 2007
Press 14.11.2007
Loviisan Sanomat 14.11.2007
TVO ja Fortum eivät huoli Fennovoimaa osakkaaksi ydinjäteyhtiö Posivaan
Ktm voi määrätä Posivan ottamaan Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen Olkiluotoon
Fennovoimalta pääsy kielletty, sanoo parhaillaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilaa Olkiluodossa rakentava Posiva Oy. Ydinenergialaki antaa kuitenkin ktm:lle mahdollisuudet pakottaa ydinvoimayhtiöt yhteistyöhön ydinjätteiden loppusijoittamiseksi
Ruotsinpyhtään Kampuslandetissa, Simossa ja Pyhäjoella ydinvoimalan sijoituspaikkaa tutkiva Fennovoima Oy etsii yhä sijoituspaikkaa myös mahdollisen ydinvoimalansa käytetylle ydinpolttoaineelle. Fennovoima sanoo pyrkivänsä edelleen mukaan Teollisuuden Voiman ja Fortumin perustamaan ydinjäteyhtiö Posivaan, joka on kuitenkin kieltäytynyt ottamasta vastaan Olkiluotoon muiden kuin omistajiensa jätteitä. Esille on noussut ydinenergialain 29. pykälä, jonka perusteella kauppa- ja teollisuusministeriö voi tarvittaessa pakottaa Posiva Oy:n ottamaan vastaan myös Fennovoima Oy:n ydinvoimalan käytetyn ydinpolttoaineen.
-Me ollaan lähdetty liikkeelle siitä, että Suomessa on luotu kansallinen ratkaisu siinä vaiheessa, kun ydinjätteiden vienti ja tuonti maahan kiellettiin lailla. Siitä löytyy viitteitä lainsäädännöstä, ja kaikki osapuolet ovat pitäneet sitä kansallisena ratkaisuna aina viime kesäkuuhun saakka, jolloin tekstejä muutettiin, kommentoi Fennovoiman viestintäjohtaja Pasi Natri eilen. Fennovoima perustettiin kesäkuussa. Natrin mukaan Fennovoima on lähettänyt kirjallisen neuvotteluesityksen yhteistyöstä Posivalle ja sen taustayhtiöille Fortumille ja TVO:lle, mutta neuvottelukosketusta ei Natrin mukaan ole vielä syntynyt.
Pyrkimys Posivan osakkaaksi
-Emme tietenkään pyri vapaamatkustajaksi Posivaan, vaan katamme osuutemme hankkeen kaikista kustannukset, jotka ovat syntyneet jo ennen Posivan perustamista sekä sen jälkeen, Natri kertoi. Hänen mukaansa Fennovoiman tavoitteena on päästä Posivan täysvaltaiseksi osakkaaksi. Natri uskoi, että yhteistyöhön päästään yhtiöiden kesken neuvotteluteitse ilman valtiovallan puuttumista.
-Kansallisten ratkaisujen puitteissa ydinjäteasioita on hoidettu muuallakin maailmassa, Natri sanoi.
Posiva Oy:n viestintäpäällikön Timo Seppälän mukaan Olkiluodossa ei ole paikkaa Fennovoiman jätteille.
-Posivan sunnitelmissa ja luvissa on otettu huomioon vain nykyisten Olkiluodon ja Loviisan voimaloiden sekä kahden uuden yksikön eli FIN5:n ja FIN6:n käytetty polttoaine. Sen perusteella 9000 tonnia on maksimimäärä. Olisi väärin antaa mitään sellaista viestiä, että Fennovoimankin jäte voidaan tuoda tänne, Seppälä sanoi. Tilojen laajentaminen edellyttäisi myös uutta YVA- ja periaatepäätösprosessia.
”Fennovoima tehköön omat ratkaisunsa”
-Kyllä Fennovoiman täytyy itse lähteä selvittämään omaa loppusijoitusratkaisuaan. On hieman kummallista, että Fennovoima on julistanut tuovansa käytetyn ydinpolttoaineen meille, Seppälä sanoi eilen. Hänen mukaansa ydinenergialain pakkopykälää ei ole koskaan sovellettu käytäntöön.
Kauppa- ja teollisuusministeriön yli-insinööri Jorma Aurela vahvistaa, että ydinenergialain 29. pykälä antaa valtiolle mahdollisuuden määrätä yhtiöt ydinjäteyhteistyöhön. Hänen mukaansa ydinjätekysymys ei kuitenkaan ole ajankohtainen vielä pitkään aikaan.
-Me emme osallistui tähän keskusteluun yhtiöiden välillä. Uskomme ja toivomme, että ydinvoimayhtiöt pystyvät itse järkevästi ratkaisemaan loppusijoituskysymyksen, kun sen aika on, Aurela kertoi eilen Loviisan Sanomille. Yhtiöiden on otettava kantaa ydinjätekysymykseen ajankohtaisissa YVA-selvityksissä. Aurelan mukaan käytetyn ydinpolttoaineen ratkaisujen ei tarvitse olla lopullisia vielä YVA-vaiheessa, vaikka vaihtoehdot pitääkin olla esillä.
-Tämä on uusi tilanne alalla. Yksi mahdollisuus on, että teollisuus pääsee sopimukseen ydinjäteasiassa YVA-prosessien aikana. Jos niin ei käy, ministeriö on valmis odottamaan ratkaisua vielä YVA:n jälkeekin. YVA:n pitää silti olla uskottava, Aurela muotoili.
Oma ratkaisu olisi hätiköintiä
-Toinen vaihtoehtohan olisi, että Fennovoima lähtisi nyt liikkeelle kokonaan oman ratkaisunsa kanssa, ja silloin se olisi ehkä mennyt asiassa liian pitkälle. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on niin pitkällä tulevaisuudessa, että liian lopullisia päätöksiä ei pidä tehdä liian aikaisinkaan, varsinkaan jos ne sitovat liian pitkälle päättäjien käsiä, Aurela sanoi.
-Periaatepäätöshakemusprosessi ja ydinenergialaki ovat sikäli mielenkiintoisia, että poliitikothan voivat käyttää sitä (29.) pykälää vaikka yhteiskunnan kokonaisetua pohdiskeltaessa, Aurela sanoi. Aurela ei halua spekuloida aiheella, mutta käytännössä se saattaa merkitä, että uuden ydinvoimalan luvan ehdoksi voidaan asettaa kansallinen yhteistyö ydinjätteen loppusijoituksessa. Kokonaan oman loppusijoituspaikan rakentaminen olisi Fennovoimalle taloudellisesti raskasta.
”Yhteistyöpakko säädettiin IVO:n ja TVO:n välille”
Ydinenergialain 29. pykälässä todetaan, että ”ktm voi määrätä eri jätehuoltovelvolliset hoitamaan jätehuoltotoimenpiteitä yhteisesti, jos siten voidaan lisätä turvallisuutta tai pienentää merkittävästi kustannuksia tahi jos muut painavat syyt sitä vaativat”. Laissa mainitaan myös kustannusten jakamisesta yhteistyöhön pakotettavien kesken. Ydinjäteyhteistyöhön velvoittava pykälä otettiin ydinenergialakiin, kun Imatran Voiman ydinjätteen junakuljetuksia Neuvostoliiton Tseljabinskissa sijaitsevalle Majakin jälleenkäsittelylaitokselle oltiin kieltämässä lailla. Kauppa- ja teollisuusministeriössä haluttiin varmistaa, että TVO ja IVO ryhtyvät yhteistyöhön yhteisen loppusijoitusratkaisun kehittämiseksi. Pykälää ei silloin tarvittu testata, sillä TVO hyväksyi IVO:n Posiva Oy:n osakkaaksi 40 prosentin osuudella.
Arto Henriksson
TVO ja Fortum eivät huoli Fennovoimaa osakkaaksi ydinjäteyhtiö Posivaan
Ktm voi määrätä Posivan ottamaan Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen Olkiluotoon
Fennovoimalta pääsy kielletty, sanoo parhaillaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilaa Olkiluodossa rakentava Posiva Oy. Ydinenergialaki antaa kuitenkin ktm:lle mahdollisuudet pakottaa ydinvoimayhtiöt yhteistyöhön ydinjätteiden loppusijoittamiseksi
Ruotsinpyhtään Kampuslandetissa, Simossa ja Pyhäjoella ydinvoimalan sijoituspaikkaa tutkiva Fennovoima Oy etsii yhä sijoituspaikkaa myös mahdollisen ydinvoimalansa käytetylle ydinpolttoaineelle. Fennovoima sanoo pyrkivänsä edelleen mukaan Teollisuuden Voiman ja Fortumin perustamaan ydinjäteyhtiö Posivaan, joka on kuitenkin kieltäytynyt ottamasta vastaan Olkiluotoon muiden kuin omistajiensa jätteitä. Esille on noussut ydinenergialain 29. pykälä, jonka perusteella kauppa- ja teollisuusministeriö voi tarvittaessa pakottaa Posiva Oy:n ottamaan vastaan myös Fennovoima Oy:n ydinvoimalan käytetyn ydinpolttoaineen.
-Me ollaan lähdetty liikkeelle siitä, että Suomessa on luotu kansallinen ratkaisu siinä vaiheessa, kun ydinjätteiden vienti ja tuonti maahan kiellettiin lailla. Siitä löytyy viitteitä lainsäädännöstä, ja kaikki osapuolet ovat pitäneet sitä kansallisena ratkaisuna aina viime kesäkuuhun saakka, jolloin tekstejä muutettiin, kommentoi Fennovoiman viestintäjohtaja Pasi Natri eilen. Fennovoima perustettiin kesäkuussa. Natrin mukaan Fennovoima on lähettänyt kirjallisen neuvotteluesityksen yhteistyöstä Posivalle ja sen taustayhtiöille Fortumille ja TVO:lle, mutta neuvottelukosketusta ei Natrin mukaan ole vielä syntynyt.
Pyrkimys Posivan osakkaaksi
-Emme tietenkään pyri vapaamatkustajaksi Posivaan, vaan katamme osuutemme hankkeen kaikista kustannukset, jotka ovat syntyneet jo ennen Posivan perustamista sekä sen jälkeen, Natri kertoi. Hänen mukaansa Fennovoiman tavoitteena on päästä Posivan täysvaltaiseksi osakkaaksi. Natri uskoi, että yhteistyöhön päästään yhtiöiden kesken neuvotteluteitse ilman valtiovallan puuttumista.
-Kansallisten ratkaisujen puitteissa ydinjäteasioita on hoidettu muuallakin maailmassa, Natri sanoi.
Posiva Oy:n viestintäpäällikön Timo Seppälän mukaan Olkiluodossa ei ole paikkaa Fennovoiman jätteille.
-Posivan sunnitelmissa ja luvissa on otettu huomioon vain nykyisten Olkiluodon ja Loviisan voimaloiden sekä kahden uuden yksikön eli FIN5:n ja FIN6:n käytetty polttoaine. Sen perusteella 9000 tonnia on maksimimäärä. Olisi väärin antaa mitään sellaista viestiä, että Fennovoimankin jäte voidaan tuoda tänne, Seppälä sanoi. Tilojen laajentaminen edellyttäisi myös uutta YVA- ja periaatepäätösprosessia.
”Fennovoima tehköön omat ratkaisunsa”
-Kyllä Fennovoiman täytyy itse lähteä selvittämään omaa loppusijoitusratkaisuaan. On hieman kummallista, että Fennovoima on julistanut tuovansa käytetyn ydinpolttoaineen meille, Seppälä sanoi eilen. Hänen mukaansa ydinenergialain pakkopykälää ei ole koskaan sovellettu käytäntöön.
Kauppa- ja teollisuusministeriön yli-insinööri Jorma Aurela vahvistaa, että ydinenergialain 29. pykälä antaa valtiolle mahdollisuuden määrätä yhtiöt ydinjäteyhteistyöhön. Hänen mukaansa ydinjätekysymys ei kuitenkaan ole ajankohtainen vielä pitkään aikaan.
-Me emme osallistui tähän keskusteluun yhtiöiden välillä. Uskomme ja toivomme, että ydinvoimayhtiöt pystyvät itse järkevästi ratkaisemaan loppusijoituskysymyksen, kun sen aika on, Aurela kertoi eilen Loviisan Sanomille. Yhtiöiden on otettava kantaa ydinjätekysymykseen ajankohtaisissa YVA-selvityksissä. Aurelan mukaan käytetyn ydinpolttoaineen ratkaisujen ei tarvitse olla lopullisia vielä YVA-vaiheessa, vaikka vaihtoehdot pitääkin olla esillä.
-Tämä on uusi tilanne alalla. Yksi mahdollisuus on, että teollisuus pääsee sopimukseen ydinjäteasiassa YVA-prosessien aikana. Jos niin ei käy, ministeriö on valmis odottamaan ratkaisua vielä YVA:n jälkeekin. YVA:n pitää silti olla uskottava, Aurela muotoili.
Oma ratkaisu olisi hätiköintiä
-Toinen vaihtoehtohan olisi, että Fennovoima lähtisi nyt liikkeelle kokonaan oman ratkaisunsa kanssa, ja silloin se olisi ehkä mennyt asiassa liian pitkälle. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on niin pitkällä tulevaisuudessa, että liian lopullisia päätöksiä ei pidä tehdä liian aikaisinkaan, varsinkaan jos ne sitovat liian pitkälle päättäjien käsiä, Aurela sanoi.
-Periaatepäätöshakemusprosessi ja ydinenergialaki ovat sikäli mielenkiintoisia, että poliitikothan voivat käyttää sitä (29.) pykälää vaikka yhteiskunnan kokonaisetua pohdiskeltaessa, Aurela sanoi. Aurela ei halua spekuloida aiheella, mutta käytännössä se saattaa merkitä, että uuden ydinvoimalan luvan ehdoksi voidaan asettaa kansallinen yhteistyö ydinjätteen loppusijoituksessa. Kokonaan oman loppusijoituspaikan rakentaminen olisi Fennovoimalle taloudellisesti raskasta.
”Yhteistyöpakko säädettiin IVO:n ja TVO:n välille”
Ydinenergialain 29. pykälässä todetaan, että ”ktm voi määrätä eri jätehuoltovelvolliset hoitamaan jätehuoltotoimenpiteitä yhteisesti, jos siten voidaan lisätä turvallisuutta tai pienentää merkittävästi kustannuksia tahi jos muut painavat syyt sitä vaativat”. Laissa mainitaan myös kustannusten jakamisesta yhteistyöhön pakotettavien kesken. Ydinjäteyhteistyöhön velvoittava pykälä otettiin ydinenergialakiin, kun Imatran Voiman ydinjätteen junakuljetuksia Neuvostoliiton Tseljabinskissa sijaitsevalle Majakin jälleenkäsittelylaitokselle oltiin kieltämässä lailla. Kauppa- ja teollisuusministeriössä haluttiin varmistaa, että TVO ja IVO ryhtyvät yhteistyöhön yhteisen loppusijoitusratkaisun kehittämiseksi. Pykälää ei silloin tarvittu testata, sillä TVO hyväksyi IVO:n Posiva Oy:n osakkaaksi 40 prosentin osuudella.
Arto Henriksson
PRESS 14.11.2007
YLE / Itä-Uudenmaan uutiset 14.11.2007
Fennovoima kiistää suunnittelevansa ydinjätteen säilytyspaikaksi Ruotsinpyhtäätä
Energiayhtiö Fennovoima kiistää suunnittelevansa Ruotsinpyhtäälle mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalan jätteiden säilyttämistä Ruotsinpyhtäällä. Kauppalehti uutisoi eilen Fennovoiman ydinvoimalahankkeen olevan kaatumassa ydinjätteen säilytyspaikan puutteeseen, minkä johdosta Fennovoima kaavailisi kallioperätutkimusten aloittamista Ruotsinpyhtäällä, Simossa ja Pyhäjoella.
Kauppalehden uutisen taustalla on Teollisuuden voiman ja Fortumin omistaman Posivan ilmoitus, jonka mukaan Olkiluodossa ei olisi tilaa Fennovoiman ydinjätteille.
Fennovoiman mukaan ydinjätteet on mahdollista sijoittaa Olkiluotoon sitten, kun uuden ydinvoimalan rakentamisesta on saatu periaatepäätös hallitukselta.
TS/Compic 14.11.2007
Häkämies vauhdittaa Vuotosta ja ydinvoiman lisärakentamista
Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) haluaa istuvan hallituksen päättävän ydinvoiman lisärakentamisesta sekä Vuotoksen altaasta. Ministeri Häkämies vauhditti energiahankkeita puhuessaan valtion omistajapolitiikka -seminaarissa Helsingissä tiistaina.Uudet hankkeet Häkämies kytkee tiukasti Euroopan unionin edessä oleviin energiapoliittisiin päätöksiin. Erityisesti Häkämiestä huolestuttavat Suomellekin kaavaillut velvoitteet lisätä uusiutuvan energian osuutta.- On pelättävissä, että Suomi, joka on uusiutuvan energian hyödyntämisessä EU:n priimuksia, olisi saamassa lisäkuormaa, joka söisi monien keskeisten yhtiöiden kilpailukykyä, Häkämies sanoi. Esimerkeiksi hän nosti Rautaruukin ja Outokummun.- Jos Suomi epäonnistuu Brysselin edunvalvonnassaan ja Suomelle määrätään liian kunnianhimoinen kasvuvelvoite uusiutuvan energian hyödyntämisessä, tulee näiden yhtiöiden Suomen tuotannolle sellainen hintalappu, jota niiden kilpailijoilla ei ole, Häkämies varoitti.Hänen mielestään kaikkien niiden, jotka ovat huolissaan perusteollisuuden työpaikoista, pitäisikin vastustaa ylisuurta uusiutuvan energian kasvuvelvoitetta.- Meidän tulee antaa vihreä valo ydinvoiman lisärakentamiselle Suomessa. Muuttuneessa tilanteessa on otettava myös vesivoiman rakentaminen ohjelmaan. Tällä tarkoitan Vuotoksen altaan rakentamista, Häkämies sanoi.
Kalle Heiskanen
TS 14.11.2007
Katainen nosti EU:ssa esiin Suomen huolen uusiutuvan energian taakanjaosta
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) nosti tiistaina EU:n valtiovarainministerien kokouksessa Brysselissä esiin Suomen huolen uusiutuvan energian taakanjaosta.
Katainen sanoi EU-komission edustajille, että Suomi vaatii oikeudenmukaista taakanjakoa EU:n kanssa käytävissä energianeuvotteluissa. Lähiviikkoina on määrä päättää, mikä on Suomen osuus uusiutuvan energian käytön lisäämisessä.
- Mikäli EU tekee sellaisia päätöksiä, jotka heikentävät suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä, teollisuus uhkaa siirtyä muualle, mikä ensinnäkin vie Suomesta paljon työpaikkoja, mutta silloin myös uusiutuvan energian osuus Suomessa alenee, Katainen sanoi.
Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijämaa energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian lisäämisessä. Katainen huomautti, että Suomessa jo 25 prosenttia kaikista energiamuodoista on uusiutuvia ja peräisin lähinnä metsäteollisuuden jäteliemien hyötykäytöstä. Suomi pelkääkin saavansa niskoilleen turhia kustannuksia, koska muut maat eivät ole pystyneet lisäämään uusiutuvaa energiaa Suomen tavoin.
Katainen totesi myös, että EU-valtiovarainministereiden roolin oltava keskeinen ilmastopolitiikassa, koska kyseiset ministerit vastaavat vero- ja budjettipolitiikasta ja kestävään kehitykseen tähtäävistä päätöksistä.
Katainen sanoi, että Suomen autoverouudistus on yksi esimerkki järjestelmästä, jolla pystytään torjumaan ilmastonmuutosta.Energia- ja ilmastopolitiikan lisäksi unionin euroalueen ministerit keskustelivat vahvan euron aiheuttamista ongelmista.
- Viimeaikaiset jyrkät muutokset valuuttojen vaihtokursseissa eivät ole tervetulleita, Katainen muotoili.Myös öljyn hinnannousu oli esillä. Valtiovarainministerit vahvistivat aiemman sopimuksen siitä, että vaikka öljyn hinta nousee, EU-jäsenmaissa pidättäydyttäisiin veronkevennyksistä.
TUOMAS MURAJA
Fennovoima kiistää suunnittelevansa ydinjätteen säilytyspaikaksi Ruotsinpyhtäätä
Energiayhtiö Fennovoima kiistää suunnittelevansa Ruotsinpyhtäälle mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalan jätteiden säilyttämistä Ruotsinpyhtäällä. Kauppalehti uutisoi eilen Fennovoiman ydinvoimalahankkeen olevan kaatumassa ydinjätteen säilytyspaikan puutteeseen, minkä johdosta Fennovoima kaavailisi kallioperätutkimusten aloittamista Ruotsinpyhtäällä, Simossa ja Pyhäjoella.
Kauppalehden uutisen taustalla on Teollisuuden voiman ja Fortumin omistaman Posivan ilmoitus, jonka mukaan Olkiluodossa ei olisi tilaa Fennovoiman ydinjätteille.
Fennovoiman mukaan ydinjätteet on mahdollista sijoittaa Olkiluotoon sitten, kun uuden ydinvoimalan rakentamisesta on saatu periaatepäätös hallitukselta.
TS/Compic 14.11.2007
Häkämies vauhdittaa Vuotosta ja ydinvoiman lisärakentamista
Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) haluaa istuvan hallituksen päättävän ydinvoiman lisärakentamisesta sekä Vuotoksen altaasta. Ministeri Häkämies vauhditti energiahankkeita puhuessaan valtion omistajapolitiikka -seminaarissa Helsingissä tiistaina.Uudet hankkeet Häkämies kytkee tiukasti Euroopan unionin edessä oleviin energiapoliittisiin päätöksiin. Erityisesti Häkämiestä huolestuttavat Suomellekin kaavaillut velvoitteet lisätä uusiutuvan energian osuutta.- On pelättävissä, että Suomi, joka on uusiutuvan energian hyödyntämisessä EU:n priimuksia, olisi saamassa lisäkuormaa, joka söisi monien keskeisten yhtiöiden kilpailukykyä, Häkämies sanoi. Esimerkeiksi hän nosti Rautaruukin ja Outokummun.- Jos Suomi epäonnistuu Brysselin edunvalvonnassaan ja Suomelle määrätään liian kunnianhimoinen kasvuvelvoite uusiutuvan energian hyödyntämisessä, tulee näiden yhtiöiden Suomen tuotannolle sellainen hintalappu, jota niiden kilpailijoilla ei ole, Häkämies varoitti.Hänen mielestään kaikkien niiden, jotka ovat huolissaan perusteollisuuden työpaikoista, pitäisikin vastustaa ylisuurta uusiutuvan energian kasvuvelvoitetta.- Meidän tulee antaa vihreä valo ydinvoiman lisärakentamiselle Suomessa. Muuttuneessa tilanteessa on otettava myös vesivoiman rakentaminen ohjelmaan. Tällä tarkoitan Vuotoksen altaan rakentamista, Häkämies sanoi.
Kalle Heiskanen
TS 14.11.2007
Katainen nosti EU:ssa esiin Suomen huolen uusiutuvan energian taakanjaosta
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) nosti tiistaina EU:n valtiovarainministerien kokouksessa Brysselissä esiin Suomen huolen uusiutuvan energian taakanjaosta.
Katainen sanoi EU-komission edustajille, että Suomi vaatii oikeudenmukaista taakanjakoa EU:n kanssa käytävissä energianeuvotteluissa. Lähiviikkoina on määrä päättää, mikä on Suomen osuus uusiutuvan energian käytön lisäämisessä.
- Mikäli EU tekee sellaisia päätöksiä, jotka heikentävät suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä, teollisuus uhkaa siirtyä muualle, mikä ensinnäkin vie Suomesta paljon työpaikkoja, mutta silloin myös uusiutuvan energian osuus Suomessa alenee, Katainen sanoi.
Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijämaa energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian lisäämisessä. Katainen huomautti, että Suomessa jo 25 prosenttia kaikista energiamuodoista on uusiutuvia ja peräisin lähinnä metsäteollisuuden jäteliemien hyötykäytöstä. Suomi pelkääkin saavansa niskoilleen turhia kustannuksia, koska muut maat eivät ole pystyneet lisäämään uusiutuvaa energiaa Suomen tavoin.
Katainen totesi myös, että EU-valtiovarainministereiden roolin oltava keskeinen ilmastopolitiikassa, koska kyseiset ministerit vastaavat vero- ja budjettipolitiikasta ja kestävään kehitykseen tähtäävistä päätöksistä.
Katainen sanoi, että Suomen autoverouudistus on yksi esimerkki järjestelmästä, jolla pystytään torjumaan ilmastonmuutosta.Energia- ja ilmastopolitiikan lisäksi unionin euroalueen ministerit keskustelivat vahvan euron aiheuttamista ongelmista.
- Viimeaikaiset jyrkät muutokset valuuttojen vaihtokursseissa eivät ole tervetulleita, Katainen muotoili.Myös öljyn hinnannousu oli esillä. Valtiovarainministerit vahvistivat aiemman sopimuksen siitä, että vaikka öljyn hinta nousee, EU-jäsenmaissa pidättäydyttäisiin veronkevennyksistä.
TUOMAS MURAJA
tiistai 13. marraskuuta 2007
PRESS 13.11.2007
YLE / Itä-Uudenmaan uutiset 13.11.2007
Itä-Uudenmaan maakuntakaava hyväksyttiin
Itä-Uudenmaan kiistelty maakuntakaava on hyväksytty.Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan lukuisista huomautusmerkinnöistä ja Sipoon vastustuksesta huolimatta.Tuore maakuntakaava mahdollistaa kolmannen ydinvoimalan rakentamisen Loviisaan ja hypermarketit Porvoon Kuninkaanporttiin.Sipoon edellyttämiä liikennejärjestelyitä kaava ei sisällä.Maakuntakaava on Itä-Uudenmaan ensimmäinen varsinainen maakuntakaava. Kaava edellyttää vielä ympäristöministeriön vahvistuksen. Kaavan on määrä astua varsinaisesti voimaan noin vuoden kuluttua.
Loviisan sanomat 13.11.2007
Maakuntakaava hyväksyttiin
Vain sipoolaiset vastustivat vaikka muutosvaateita oli paljon
Ennen maakuntavaltuuston kokouksen alkamista kantaansa hioivat Loviisan edustajat Jaakko Isotalo, Päivi Uotinen ja Eeva Kauppinen. Taustalla maakuntajohtaja Jaakko Mikkola sekä Agneta Alm. Itä-Uudenmaan maakuntakaava hyväksyttiin äänin 22-7 maakuntavaltuuston kokouksessa Loviisassa eilen. Vaikka Loviisan kaupunginhallitus luonnehti vielä viikko sitten kaavaehdotusta katastrofaaliseksi, kokouksessa kaavan palauttamista uuteen valmisteluun kannattivat vain sipoolaiset.
Sekavassa kokouksessa esitettiin lukuisia muutosehdotuksia, jotka maakuntavaltuuston puheenjohtajan Jaakko Jalosen mukaan olisivat merkinneet kaavan palauttamista. Maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan mukaan kaavan palauttaminen olisi merkinnyt päätöksenteon lykkääntymistä hamaan tulevaisuuteen.
Sipoolaiset halusivat odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Helsingin ja Sipoon välisessä kiistassa. KHO tekee ratkaisunsa vuodenvaihteen tietämillä. Palauttamista esitti Kaj Lindqvist (rkp). Häntä kannatti muun muassa Kauko Virtanen (sd.).
Mikkola pelkäsi palautuksen avaavan koko paketin kaikenlaisille muutosesityksille. Isompia ja pienempiä muutosehdotuksia tuli niin paljon, että kokous päätyi pitämään kaksi taukoa, joista jälkimmäisellä ohjeita kysyttiin kaavan vahvistavalta ympäristöministeriön virkamieheltä Marja Mäntyseltä. Jalosen mukaan Mäntysen viesti oli, että maakuntavaltuusto voi tehdä kaavaehdotukseen enää pieniä teknisiä muutoksia ja käytännössä valtuusto pystyy vain hyväksymään tai hylkäämään kaavan.
Sipoolaisten huolien lisäksi ihmettelyä aiheutti Greggbölen soranottomerkintä Pernajan Vanhassakylässä. Maakuntahallitus oli lieventänyt merkintää kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen.
Loviisalaisten kritiikki katosi
Loviisalaiset valtuutetut katsoivat saaneensa ennen valtuuston kokousta pidetyssä ylimääräisessä maakuntahallituksen kokouksessa riittävät takeet siitä, että maakuntakaava ei estä Länsiportin ja Määrlahden kauppa-alueiden kehittämistä, vaikka Länsiportin kaavamerkintä ei sallikaan vähittäistavarakaupan suuryksikköä.
Kaupunginhallituksen viikko sitten osoittama huoli on vähentynyt, joten kaavan hyväksyminen on ok, totesi Agneta Alm (rkp).
Maakuntahallitus hyväksyi loviisalaisten aloitteen Fortumin omistuksessa olevien vesialueiden liittämisestä ydinvoimalan rakentamisalueeseen ja voimajohtomerkintöjen vetämisestä kiinni aluevarauksen ulkorajaan saakka. Muutos mahdollistaa ydinvoimalan rakennelmien ulottamisen tarvittaessa veden päälle. Maakuntahallituksessa Päivi Uotinen (kok.) Loviisasta jätti eriävän mielipiteensä muun muassa kaupan erikois- ja suuryksiköitten sijainnin tarkentamisesta Länsiportin alueella. Uotinen olisi halunnut kaavaan myös Valkon satama-aluetta koskevan tarkennuksen, niin että asutus otettaisiin huomioon maakuntakaavaa tarkemmin kunnan omassa kaavoituksessa. Uotisen lisäyksiä ei kuitenkaan hyväksytty, mutta valtuustossa hän ei vaatinut kaavan palauttamista.
Valkon satama-alueen laajenemisen asuinalueelle otti esiin sipoolainen Catharina Westermarck (vihr.). Hän kertoi asukkaiden olevan huolissaan siitä, miten heidän asuinalueelleen tulevaisuudessa käy.
Eeva Kauppinen (sd.) kysyi, mahdollistaako kaava kylpylähankkeen Loviisanlahden itärannalla. Kaavoituspäällikkö Oskari Oreniuksen mukaan kylpylä ei vaadi kaavaan erillistä merkintää. Lisäksi nykyiset kaavamerkinnät mahdollistavat Oreniuksen mukaan yhden tai useamman kaupan suuryksikön rakentamisen Länsiportin ja Määrlahden alueille.
Kaavasta käytiin polveileva keskustelu, jossa osa valtuutetuista ihmetteli, miksi kaavan hyväksymistä ajetaan voimalla, vaikka toisaalta viestitetään, että maakuntakaavaan voidaan hyvin tehdä tarpeellisia muutoksia tarpeen mukaan ja myöhemminkin.
Marita Itävuori
Itä-Uudenmaan maakuntakaava hyväksyttiin
Itä-Uudenmaan kiistelty maakuntakaava on hyväksytty.Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan lukuisista huomautusmerkinnöistä ja Sipoon vastustuksesta huolimatta.Tuore maakuntakaava mahdollistaa kolmannen ydinvoimalan rakentamisen Loviisaan ja hypermarketit Porvoon Kuninkaanporttiin.Sipoon edellyttämiä liikennejärjestelyitä kaava ei sisällä.Maakuntakaava on Itä-Uudenmaan ensimmäinen varsinainen maakuntakaava. Kaava edellyttää vielä ympäristöministeriön vahvistuksen. Kaavan on määrä astua varsinaisesti voimaan noin vuoden kuluttua.
Loviisan sanomat 13.11.2007
Maakuntakaava hyväksyttiin
Vain sipoolaiset vastustivat vaikka muutosvaateita oli paljon
Ennen maakuntavaltuuston kokouksen alkamista kantaansa hioivat Loviisan edustajat Jaakko Isotalo, Päivi Uotinen ja Eeva Kauppinen. Taustalla maakuntajohtaja Jaakko Mikkola sekä Agneta Alm. Itä-Uudenmaan maakuntakaava hyväksyttiin äänin 22-7 maakuntavaltuuston kokouksessa Loviisassa eilen. Vaikka Loviisan kaupunginhallitus luonnehti vielä viikko sitten kaavaehdotusta katastrofaaliseksi, kokouksessa kaavan palauttamista uuteen valmisteluun kannattivat vain sipoolaiset.
Sekavassa kokouksessa esitettiin lukuisia muutosehdotuksia, jotka maakuntavaltuuston puheenjohtajan Jaakko Jalosen mukaan olisivat merkinneet kaavan palauttamista. Maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan mukaan kaavan palauttaminen olisi merkinnyt päätöksenteon lykkääntymistä hamaan tulevaisuuteen.
Sipoolaiset halusivat odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Helsingin ja Sipoon välisessä kiistassa. KHO tekee ratkaisunsa vuodenvaihteen tietämillä. Palauttamista esitti Kaj Lindqvist (rkp). Häntä kannatti muun muassa Kauko Virtanen (sd.).
Mikkola pelkäsi palautuksen avaavan koko paketin kaikenlaisille muutosesityksille. Isompia ja pienempiä muutosehdotuksia tuli niin paljon, että kokous päätyi pitämään kaksi taukoa, joista jälkimmäisellä ohjeita kysyttiin kaavan vahvistavalta ympäristöministeriön virkamieheltä Marja Mäntyseltä. Jalosen mukaan Mäntysen viesti oli, että maakuntavaltuusto voi tehdä kaavaehdotukseen enää pieniä teknisiä muutoksia ja käytännössä valtuusto pystyy vain hyväksymään tai hylkäämään kaavan.
Sipoolaisten huolien lisäksi ihmettelyä aiheutti Greggbölen soranottomerkintä Pernajan Vanhassakylässä. Maakuntahallitus oli lieventänyt merkintää kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen.
Loviisalaisten kritiikki katosi
Loviisalaiset valtuutetut katsoivat saaneensa ennen valtuuston kokousta pidetyssä ylimääräisessä maakuntahallituksen kokouksessa riittävät takeet siitä, että maakuntakaava ei estä Länsiportin ja Määrlahden kauppa-alueiden kehittämistä, vaikka Länsiportin kaavamerkintä ei sallikaan vähittäistavarakaupan suuryksikköä.
Kaupunginhallituksen viikko sitten osoittama huoli on vähentynyt, joten kaavan hyväksyminen on ok, totesi Agneta Alm (rkp).
Maakuntahallitus hyväksyi loviisalaisten aloitteen Fortumin omistuksessa olevien vesialueiden liittämisestä ydinvoimalan rakentamisalueeseen ja voimajohtomerkintöjen vetämisestä kiinni aluevarauksen ulkorajaan saakka. Muutos mahdollistaa ydinvoimalan rakennelmien ulottamisen tarvittaessa veden päälle. Maakuntahallituksessa Päivi Uotinen (kok.) Loviisasta jätti eriävän mielipiteensä muun muassa kaupan erikois- ja suuryksiköitten sijainnin tarkentamisesta Länsiportin alueella. Uotinen olisi halunnut kaavaan myös Valkon satama-aluetta koskevan tarkennuksen, niin että asutus otettaisiin huomioon maakuntakaavaa tarkemmin kunnan omassa kaavoituksessa. Uotisen lisäyksiä ei kuitenkaan hyväksytty, mutta valtuustossa hän ei vaatinut kaavan palauttamista.
Valkon satama-alueen laajenemisen asuinalueelle otti esiin sipoolainen Catharina Westermarck (vihr.). Hän kertoi asukkaiden olevan huolissaan siitä, miten heidän asuinalueelleen tulevaisuudessa käy.
Eeva Kauppinen (sd.) kysyi, mahdollistaako kaava kylpylähankkeen Loviisanlahden itärannalla. Kaavoituspäällikkö Oskari Oreniuksen mukaan kylpylä ei vaadi kaavaan erillistä merkintää. Lisäksi nykyiset kaavamerkinnät mahdollistavat Oreniuksen mukaan yhden tai useamman kaupan suuryksikön rakentamisen Länsiportin ja Määrlahden alueille.
Kaavasta käytiin polveileva keskustelu, jossa osa valtuutetuista ihmetteli, miksi kaavan hyväksymistä ajetaan voimalla, vaikka toisaalta viestitetään, että maakuntakaavaan voidaan hyvin tehdä tarpeellisia muutoksia tarpeen mukaan ja myöhemminkin.
Marita Itävuori
Piristysruiskeita?
Kunnanvaltuutettu ilmoitti televisiossa, että Talvivaaran nikkelikaivos, Euroopan suurin, tulee olemaan piristysruiske Kainuulle. Olen havainnut, että myös ja etenkin ydinvoimaloita kuvaillaan usein piristysruiskeiksi milloin millekin paikkakunnalle. Vuoden 2003 Itä-Uudenmaan maakuntaohjelmasta luin: “Ydinvoimalapäätös toisi Loviisan seudulle kaivatun piristysruiskeen, joka vaikuttaisi niin elinkeinoelämään kuin asumiseen.” Lalli-lehti taas julisti: “Viidennen ydinvoimalan sijoittuminen Satakuntaan olisi maakunnalle piristysruiske, jota se kaipaa.” Tekniikka&Talous-lehdessä (9.9.2004) kirjoitettiin: “Olkiluotoon tuleva viides ydinvoimala tuo piristysruiskeen myös pumppualalle.”
Mutta hourekuvat haihtuvat. Kolme vuotta myöhemmin (21.2.2007) Rakentaja-lehti näkee jo asian hiukan toisessa valossa: “Uskottiin, että laman kourissa kamppailevalle rakennusalalle ydinvoimalan rakennustyö olisi merkittävä piristysruiske. Tehty työ meni kuitenkin hukkaan. Olkiluotoon nousevan viidennen ydinvoimalan rakentavat pääosin ulkomailta tuotetut työntekijät.”
Tiedämme täällä Itä-Uudellamaalla, että Loviisalle ydinvoimala ei suinkaan loihtinut sellaista tulevaisuutta kuin sitä rakennettaessa monet päättäjät kuvittelivat. Vaikka energiayhtiöiden talouksia tällaiset hankkeet epäilemättä piristäisivät, minkään maakunnan ei pidä perustaa tulevaisuususkoaan moisten ruiskeiden teholle. Niiden piristeet kuluvat pian, mutta myrkyt jäävät jäljelle.
Kun Posivasta oli ilmoitettu, ettei sinne huolita Fennovoiman suunnitteleman ydinvoimalan jätteitä, yhtiön voitonvarma viestintäjohtaja Pasi Natri lausui Taloussanomien (2.11.) mukaan: “Ei meidän hankkeemme kaadu tähän, eikä mihinkään muuhunkaan. Uskon, että Posivan kanta kehittyy sellaiseksi, että kansallisesti järkevät ratkaisut saadaan aikaiseksi. Ei näin isoissa kysymyksissä ajeta vain yksittäisten yritysten ahtaita intressejä.”
Niin, tiedämmehän toki kaikki, etteivät suuryhtiöt suinkaan toimi vain omia itsekkäitä etujaan ajaen. Tiedämme, että Fennovoiman ydinvoimalahankkeen päämäärä on Suomen hyvinvointi ja koko ihmiskunnan parempi huomen…
Isnäsissä 13. 11. 2007 Leena Krohn
Mutta hourekuvat haihtuvat. Kolme vuotta myöhemmin (21.2.2007) Rakentaja-lehti näkee jo asian hiukan toisessa valossa: “Uskottiin, että laman kourissa kamppailevalle rakennusalalle ydinvoimalan rakennustyö olisi merkittävä piristysruiske. Tehty työ meni kuitenkin hukkaan. Olkiluotoon nousevan viidennen ydinvoimalan rakentavat pääosin ulkomailta tuotetut työntekijät.”
Tiedämme täällä Itä-Uudellamaalla, että Loviisalle ydinvoimala ei suinkaan loihtinut sellaista tulevaisuutta kuin sitä rakennettaessa monet päättäjät kuvittelivat. Vaikka energiayhtiöiden talouksia tällaiset hankkeet epäilemättä piristäisivät, minkään maakunnan ei pidä perustaa tulevaisuususkoaan moisten ruiskeiden teholle. Niiden piristeet kuluvat pian, mutta myrkyt jäävät jäljelle.
Kun Posivasta oli ilmoitettu, ettei sinne huolita Fennovoiman suunnitteleman ydinvoimalan jätteitä, yhtiön voitonvarma viestintäjohtaja Pasi Natri lausui Taloussanomien (2.11.) mukaan: “Ei meidän hankkeemme kaadu tähän, eikä mihinkään muuhunkaan. Uskon, että Posivan kanta kehittyy sellaiseksi, että kansallisesti järkevät ratkaisut saadaan aikaiseksi. Ei näin isoissa kysymyksissä ajeta vain yksittäisten yritysten ahtaita intressejä.”
Niin, tiedämmehän toki kaikki, etteivät suuryhtiöt suinkaan toimi vain omia itsekkäitä etujaan ajaen. Tiedämme, että Fennovoiman ydinvoimalahankkeen päämäärä on Suomen hyvinvointi ja koko ihmiskunnan parempi huomen…
Isnäsissä 13. 11. 2007 Leena Krohn
maanantai 12. marraskuuta 2007
PRESS 12.11.2007
YLE / radio Itä-Uusimaa 12.11.2007
Maakuntakaava pitäisi hyväksyä tänään
Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto kokoontuu tänään hyväksymään uuden maakuntakaavan.
Ennen valtuuston kokousta maakuntahallitus kokoontuu tekemään kaavaan viime hetken korjauksia.
Yksi merkittävä muutos koskee ydinvoimalan rakentamisen sallivan alueen laajentamista koskemaan koko Hästholmenin saarta. Tämä mahdollistaa kolmannen ydinvoimalaitoksen rakentamisen Fortumin omistamalle saarelle.
Toinen kaavamerkintää, joka määrittää elintarvikkeiden myyntitapaa.
Uusi "maakunnallinen kaupan palveluverkko" -merkintä pitää sisällään elintarvikekaupan, kioskin sekä grillin.
Maakuntakaava pitäisi hyväksyä tänään
Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto kokoontuu tänään hyväksymään uuden maakuntakaavan.
Ennen valtuuston kokousta maakuntahallitus kokoontuu tekemään kaavaan viime hetken korjauksia.
Yksi merkittävä muutos koskee ydinvoimalan rakentamisen sallivan alueen laajentamista koskemaan koko Hästholmenin saarta. Tämä mahdollistaa kolmannen ydinvoimalaitoksen rakentamisen Fortumin omistamalle saarelle.
Toinen kaavamerkintää, joka määrittää elintarvikkeiden myyntitapaa.
Uusi "maakunnallinen kaupan palveluverkko" -merkintä pitää sisällään elintarvikekaupan, kioskin sekä grillin.
perjantai 9. marraskuuta 2007
PRESS 09.11.2007
Loviisan Sanomat 09.11.2007
Loviisa tyytymätön maakuntakaavaan
Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa osa Kampuslandetista ja Gäddbergsöstä on merkitty maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi.
Loviisan kaupunki on erittäin tyytymätön maakuntakaavaehdotukseen, jonka kohtalosta maakuntavaltuusto kokoontuu päättämään Loviisaan ensi maanantaina. Loviisan kaupunginhallitus totesi kannanotossaan maanantaina, että kaupungin strategisista aluevarausesityksistä antamat lausunnot on jätetty huomiotta tai että kaavaehdotus on puutteellinen. Kaupunginhallitus piti ehdotusta Loviisan seudun kannalta kestämättömänä, mikäli muutoksia ei tehdä.
Loviisaa hiertävät erityisesti Länsiportin alue ja Atomitien tiemerkintä. Kaavaehdotus ei nykyisellään mahdollista vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentamista Länsiportin alueelle ja Atomitien kaavamerkintä on kaupungin mielestä liian kevyt.
Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Agneta Alm sanoo, että kaavoitusprosessi on jatkuva. Kaupunki pyrkii kuitenkin saamaan haluamansa muutokset maanantain kokoukseen. Jos kaavasta joudutaan äänestämään, enemmistön kanta ratkaisee.
Loviisan naapurit ovat Almin mukaan kallistumassa kaavaehdotuksen hyväksymisen kannalle. Loviisan ohella Sipoo on tyytymätön ehdotukseen.
Kaavatyöstä maakuntaliitossa vastaava kaavoituspäällikkö Oskari Orenius sanoo, että Länsiportin työpaikka-alueen varaus merkitsee käytännössä sitä, että alueelle voi tulla iso autokauppa tai huonekaluliike, mutta ei vähittäiskaupan suuryksikköä. Atomitien kaupungin toivomaa kevyempää merkintää hän perustelee sillä, että vahvempi merkintä edellyttäisi tiehallinnolta yleisuunnitelman tekemistä. Orenius korostaa kuitenkin, että kaavoitus on jatkuvaa työtä. Nyt kun maakuntakaava on kokonaisuutena valmistumassa, pienempiä muutoksia on suhteellisen yksinkertaista tehdä. Hän lisää, että kaavaehdotus ei estä isojen vähittäiskaupan yksikköjen rakentamista tai nykyisten liikkeiden laajentamista keskustan alueella.
Kampuslandetin etelärannat merkitty arvoalueeksi
Maakuntakaavaehdotuksessa Ruotsinpyhtään Kampuslahdetin etelärannat ja Gäddbergsön lounaisrannat on merkitty maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi kulttuurinsa ja maisemansa vuoksi. Gäddbergsön lounaiskulmaan on kaavaehdotuksessa lisäksi merkitty maininta geologisesti arvokkaasta muodostumasta.
Ydinvoimayhtiö Fennovoima on vuokrannut Kampuslandetin eteläisestä osasta maa-alueen ydinvoimalahankettaan varten.
Marita Itävuori
HS / stt 08.11.2007
Fenno-Skan 2 -merikaapelihanke lykkääntyy vuodella
Suomen ja Ruotsin välinen Fenno-Skan 2 -merikaapelihanke lykkääntyy vuodella. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että yhteys saadaan kaupallisen käyttöön marraskuun lopussa 2011.
Hanke siirtyy vuodella pääasiassa merikaapelivalmistajien toimitusaikataulujen vuoksi. Fingridin mukaan maailmalla on tällä hetkellä kova kysyntä merikaapeliyhteyksistä, eikä yksikään kaapelinvalmistaja pysty toimittamaan kaapelia vaaditussa alkuperäisessä aikataulussa.
Fenno-Skan 2 on valmistuessaan 800 megawatin ja 500 kilovoltin sähkön siirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välillä. Sen kokonaispituus on noin 270 kilometriä, mistä varsinaisen merikaapelin osuus on noin 200 kilometriä. Laajennus toteutetaan Fingridin ja Svenska Kraftnätin yhteistyönä.
Loviisa tyytymätön maakuntakaavaan
Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa osa Kampuslandetista ja Gäddbergsöstä on merkitty maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi.
Loviisan kaupunki on erittäin tyytymätön maakuntakaavaehdotukseen, jonka kohtalosta maakuntavaltuusto kokoontuu päättämään Loviisaan ensi maanantaina. Loviisan kaupunginhallitus totesi kannanotossaan maanantaina, että kaupungin strategisista aluevarausesityksistä antamat lausunnot on jätetty huomiotta tai että kaavaehdotus on puutteellinen. Kaupunginhallitus piti ehdotusta Loviisan seudun kannalta kestämättömänä, mikäli muutoksia ei tehdä.
Loviisaa hiertävät erityisesti Länsiportin alue ja Atomitien tiemerkintä. Kaavaehdotus ei nykyisellään mahdollista vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentamista Länsiportin alueelle ja Atomitien kaavamerkintä on kaupungin mielestä liian kevyt.
Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Agneta Alm sanoo, että kaavoitusprosessi on jatkuva. Kaupunki pyrkii kuitenkin saamaan haluamansa muutokset maanantain kokoukseen. Jos kaavasta joudutaan äänestämään, enemmistön kanta ratkaisee.
Loviisan naapurit ovat Almin mukaan kallistumassa kaavaehdotuksen hyväksymisen kannalle. Loviisan ohella Sipoo on tyytymätön ehdotukseen.
Kaavatyöstä maakuntaliitossa vastaava kaavoituspäällikkö Oskari Orenius sanoo, että Länsiportin työpaikka-alueen varaus merkitsee käytännössä sitä, että alueelle voi tulla iso autokauppa tai huonekaluliike, mutta ei vähittäiskaupan suuryksikköä. Atomitien kaupungin toivomaa kevyempää merkintää hän perustelee sillä, että vahvempi merkintä edellyttäisi tiehallinnolta yleisuunnitelman tekemistä. Orenius korostaa kuitenkin, että kaavoitus on jatkuvaa työtä. Nyt kun maakuntakaava on kokonaisuutena valmistumassa, pienempiä muutoksia on suhteellisen yksinkertaista tehdä. Hän lisää, että kaavaehdotus ei estä isojen vähittäiskaupan yksikköjen rakentamista tai nykyisten liikkeiden laajentamista keskustan alueella.
Kampuslandetin etelärannat merkitty arvoalueeksi
Maakuntakaavaehdotuksessa Ruotsinpyhtään Kampuslahdetin etelärannat ja Gäddbergsön lounaisrannat on merkitty maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi kulttuurinsa ja maisemansa vuoksi. Gäddbergsön lounaiskulmaan on kaavaehdotuksessa lisäksi merkitty maininta geologisesti arvokkaasta muodostumasta.
Ydinvoimayhtiö Fennovoima on vuokrannut Kampuslandetin eteläisestä osasta maa-alueen ydinvoimalahankettaan varten.
Marita Itävuori
HS / stt 08.11.2007
Fenno-Skan 2 -merikaapelihanke lykkääntyy vuodella
Suomen ja Ruotsin välinen Fenno-Skan 2 -merikaapelihanke lykkääntyy vuodella. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että yhteys saadaan kaupallisen käyttöön marraskuun lopussa 2011.
Hanke siirtyy vuodella pääasiassa merikaapelivalmistajien toimitusaikataulujen vuoksi. Fingridin mukaan maailmalla on tällä hetkellä kova kysyntä merikaapeliyhteyksistä, eikä yksikään kaapelinvalmistaja pysty toimittamaan kaapelia vaaditussa alkuperäisessä aikataulussa.
Fenno-Skan 2 on valmistuessaan 800 megawatin ja 500 kilovoltin sähkön siirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välillä. Sen kokonaispituus on noin 270 kilometriä, mistä varsinaisen merikaapelin osuus on noin 200 kilometriä. Laajennus toteutetaan Fingridin ja Svenska Kraftnätin yhteistyönä.
torstai 8. marraskuuta 2007
DEBATT Herätys Suomi
Me tarvitsemme perusteellisen keskustelun Suomen energiatuotannosta ja kulutuksesta nyt ja tulevaisuudessa.
Maamme tuntuu käyneen yhden polun lähes loppuun: ”Suomi elää metsästä” - hokema ei päde enää kauan. Sellukattiloiden kylmeneminen vähentää toki energian kulutusta, mutta tekee samanaikaisesti loven uusiutuvan energian tuotantoon. Miten em. kehitys käy yksiin ydinenergian lisärakentamisen kanssa, kun tavoitteena on 30:n prosentin uusiutuvan energian osuus kokonaistuotannosta?
Jos metsäteollisuuden ”vaikeuksien” myötä puunjalostusteollisuuden jäteliemien, sekä teollisuuden puupolttoaineiden osuus uusiutuvasta energiatuotannosta vähenee, mitä tilalle?
Tuulivoiman ja tuoreen ajattelun (esim. biokaasu) tuottaman energian arvostus tuntuu olevan maamme johtopoliitikkojen ja varsinkin paikallisten kuntajyrien keskuudessa lähes nollassa. Helppo ja nopea ratkaisu on ”yleisen edun nimissä” purkaa koskien suojelulaki, ja valjastaa loputkin vesistöt jauhamaan voimaa turhuuden markkinoille.
Energiansäästökeskustelukin tahtoo keskittyä kotitalouksien hehkulamppuihin.
Olisiko syytä erotella käyttäjäryhmät ja laatia jokaiselle omat säästötavoitteet?
Koska alkaa julkinen väittely esim. hyper-super- jumbomarkettien tarpeellisuudesta ja energian kulutuksesta?
Mihin on unohtunut elämän kausiluonteisuus? Meillä on, ainakin vielä, neljä vuodenaikaa. Tomaattikin maistuu paremmalta, jos malttaa odottaa seuraavaa oikeaa satoa. Markkinointihenkilöt pyrkivät muuttamaan kaiken tasapaksuksi puuroksi, jossa ihmisellä on hyvä ja turvallinen pullamössöelämä. Talveksi lennetään etelän lämpöön, kesällä tuikataan ilmastointi päälle.
Sähkön kulutus kasvaa, jos me käytämme sitä enemmän, tai jos suosimme paljon energiaa käyttäviä palveluja. Sähköyhtiöt myyvät tuotettaan meille juuri niin paljon kuin kulutamme, myisivät auliisti enemmänkin. Energian kulutus seuraa bruttokansantuotetta, niin myös kulutusennuste kansantuotteen ennustetta.
Tehtaan alasajo ja sen seurauksena muutama sata työtöntä ylittää tuskin uutiskynnystä: ihmisistä viis, mutta miten käy ostovoiman?
Samaan aikaan toisaalla julkaistaan huimia kasvuennusteita. Missä vika? Onko kauppiaan sana laki? Tiedotusvälineissä väläytellyt uhkakuvat sähkön säännöstelystä ja puoliraaoista joulukinkuista ovat terveellinen lisä tähän keskusteluun. Olisihan todella huolestuttavaa, jos tuotannon ja kulutuksen ääripäät eivät koskaan kohtaisi. Tämän sukupolven tehtävä on saada energian kulutuksen kasvu pysähtymään, ja yksi kerrallaan vaihtaa luontoa kuormittavat tuotantotavat parempiin.(Ydinvoima ei kuulu tähän joukkoon). Suomalaisen teollisuuden johdolla ja Suomen eturivin poliitikoilla on oltava sama tavoite, unohtamatta kuntapäättäjiä ympäri maata.
Toisenlainen kehitys on pelottava.
Pitkällä tähtäimellä Suomi-neito valjastettaneen Euroopan energiapuistoksi, uusine monikansallisine ydinvoimaloineen, uraanikaivoksineen ja rikastamoineen. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus vakaaseen peruskallioomme saadaan ikään kuin kylkiäisenä. Tulevaisuudessa keskusteltaneen jo ydinenergialain muutoksesta ja ydinjätteen tuonnista.
Edellä mainittu kehitys näyttäisi olevan käynnissä Ruotsinpyhtäällä, Pyhäjoella ja Simossa.
Jyrki Ikonen
Ruotsinpyhtään saaristo
Maamme tuntuu käyneen yhden polun lähes loppuun: ”Suomi elää metsästä” - hokema ei päde enää kauan. Sellukattiloiden kylmeneminen vähentää toki energian kulutusta, mutta tekee samanaikaisesti loven uusiutuvan energian tuotantoon. Miten em. kehitys käy yksiin ydinenergian lisärakentamisen kanssa, kun tavoitteena on 30:n prosentin uusiutuvan energian osuus kokonaistuotannosta?
Jos metsäteollisuuden ”vaikeuksien” myötä puunjalostusteollisuuden jäteliemien, sekä teollisuuden puupolttoaineiden osuus uusiutuvasta energiatuotannosta vähenee, mitä tilalle?
Tuulivoiman ja tuoreen ajattelun (esim. biokaasu) tuottaman energian arvostus tuntuu olevan maamme johtopoliitikkojen ja varsinkin paikallisten kuntajyrien keskuudessa lähes nollassa. Helppo ja nopea ratkaisu on ”yleisen edun nimissä” purkaa koskien suojelulaki, ja valjastaa loputkin vesistöt jauhamaan voimaa turhuuden markkinoille.
Energiansäästökeskustelukin tahtoo keskittyä kotitalouksien hehkulamppuihin.
Olisiko syytä erotella käyttäjäryhmät ja laatia jokaiselle omat säästötavoitteet?
Koska alkaa julkinen väittely esim. hyper-super- jumbomarkettien tarpeellisuudesta ja energian kulutuksesta?
Mihin on unohtunut elämän kausiluonteisuus? Meillä on, ainakin vielä, neljä vuodenaikaa. Tomaattikin maistuu paremmalta, jos malttaa odottaa seuraavaa oikeaa satoa. Markkinointihenkilöt pyrkivät muuttamaan kaiken tasapaksuksi puuroksi, jossa ihmisellä on hyvä ja turvallinen pullamössöelämä. Talveksi lennetään etelän lämpöön, kesällä tuikataan ilmastointi päälle.
Sähkön kulutus kasvaa, jos me käytämme sitä enemmän, tai jos suosimme paljon energiaa käyttäviä palveluja. Sähköyhtiöt myyvät tuotettaan meille juuri niin paljon kuin kulutamme, myisivät auliisti enemmänkin. Energian kulutus seuraa bruttokansantuotetta, niin myös kulutusennuste kansantuotteen ennustetta.
Tehtaan alasajo ja sen seurauksena muutama sata työtöntä ylittää tuskin uutiskynnystä: ihmisistä viis, mutta miten käy ostovoiman?
Samaan aikaan toisaalla julkaistaan huimia kasvuennusteita. Missä vika? Onko kauppiaan sana laki? Tiedotusvälineissä väläytellyt uhkakuvat sähkön säännöstelystä ja puoliraaoista joulukinkuista ovat terveellinen lisä tähän keskusteluun. Olisihan todella huolestuttavaa, jos tuotannon ja kulutuksen ääripäät eivät koskaan kohtaisi. Tämän sukupolven tehtävä on saada energian kulutuksen kasvu pysähtymään, ja yksi kerrallaan vaihtaa luontoa kuormittavat tuotantotavat parempiin.(Ydinvoima ei kuulu tähän joukkoon). Suomalaisen teollisuuden johdolla ja Suomen eturivin poliitikoilla on oltava sama tavoite, unohtamatta kuntapäättäjiä ympäri maata.
Toisenlainen kehitys on pelottava.
Pitkällä tähtäimellä Suomi-neito valjastettaneen Euroopan energiapuistoksi, uusine monikansallisine ydinvoimaloineen, uraanikaivoksineen ja rikastamoineen. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus vakaaseen peruskallioomme saadaan ikään kuin kylkiäisenä. Tulevaisuudessa keskusteltaneen jo ydinenergialain muutoksesta ja ydinjätteen tuonnista.
Edellä mainittu kehitys näyttäisi olevan käynnissä Ruotsinpyhtäällä, Pyhäjoella ja Simossa.
Jyrki Ikonen
Ruotsinpyhtään saaristo
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
PRESS 07.11.2007
Tänään klo 18.50 tuli TV2:n alueuutisissa toimittaja Hanna Myllyksen selonteko SVS rf:n toimikunnan kannanotosta monikansallisen Fennovoima Oy:n ydivoimalaitoshankkeeseen Ruotsinpyhtään saaristossa. Ruotsinpyhtään kunnanhallituksen puheenjohtaja Uutista haastateltiin myös.
Linkki lähetyksen nettiversioon löytyy täältä 12.11.2007 asti.
Linkki lähetyksen nettiversioon löytyy täältä 12.11.2007 asti.
tiistai 6. marraskuuta 2007
PRESS 06.11.2007
Energiateollisuus ry:n kotisivut (www.energia.fi) 06.11.2007
Elinkeinoelämän arvio sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030
"Elinkeinoelämän tuoreen arvion mukaan sähkönkulutus jatkaa kasvuaan niin, että vuonna 2020 kulutuksen arvioidaan olevan noin 107 terawattituntia (TWh) ja vuonna 2030 115 TWh. Vuonna 2006 kulutus oli 90 TWh. Keskimääräinen vuosikasvu on 1,2 prosenttia vuoteen 2020 asti ja 0,7 prosenttia vuosina 2020–2030. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkönkulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Energiateollisuus ry:n ja Perusteollisuuden Energiaryhmän yhteistyönä tehdyssä sähkön kysynnän arviossa korostetaan, että esitetty skenaario edellyttää suotuisan talouskasvun jatkumista. Skenaarion visiona onkin hyvinvoiva ja menestyvä Suomi, jonka kansalaisten elintaso paranee."
lue lisää täältä
Elinkeinoelämän arvio sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030
"Elinkeinoelämän tuoreen arvion mukaan sähkönkulutus jatkaa kasvuaan niin, että vuonna 2020 kulutuksen arvioidaan olevan noin 107 terawattituntia (TWh) ja vuonna 2030 115 TWh. Vuonna 2006 kulutus oli 90 TWh. Keskimääräinen vuosikasvu on 1,2 prosenttia vuoteen 2020 asti ja 0,7 prosenttia vuosina 2020–2030. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkönkulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Energiateollisuus ry:n ja Perusteollisuuden Energiaryhmän yhteistyönä tehdyssä sähkön kysynnän arviossa korostetaan, että esitetty skenaario edellyttää suotuisan talouskasvun jatkumista. Skenaarion visiona onkin hyvinvoiva ja menestyvä Suomi, jonka kansalaisten elintaso paranee."
lue lisää täältä
POLITIK Kysely Porvoon kaupunginjohtajalle
Porvoon kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 7:nen § mukainen kysely ”yhteen asiaan liittyen” kaupunginjohtajalle
1. Tuleeko kaupungin omistajaohjauksen näkyä liikelaitosten ja osakeyhtiöiden tavoitteissa ja toiminnassa vai onko omistaminen täysin markkinaehtoista?
2. Voidaanko kaupungin strategian ja muun ohjelmiston katsoa sitovan kaupungin omistamia liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä?
3. Tuleeko kaupungin ohjeistaa edustajansa näiden yhteisöjen elimissä toimimaan kaupungin ohjeiden ja ohjelmien mukaisesti?
4. Oliko Porvoon Energian meneminen ydinvoimayhtiön (Fennovoima) osakkaaksi Porvoon strategian mukaista, kestävään kehitykseen tähtäävää toimintaa? ja oliko yhtiön hallitusta evästetty kaupungin hallituksen taholta mainittuun hankkeeseen?
5. Onko Porvoon Energian ns. omistus ko. ydinvoimayhtiössä vain tahdon- ja tuen ilmaisu mainitun yhtiön hahmottelemille ydinvoimahankkeille vai onko reaalinen raha ja osuustodistukset vaihtaneet omistajaa?
6. Rakentaako Porvoon Energian ”esiintulo” asiassa – mielestänne - Itäuusmaalaista yhteistyötä ja maakunnallista kestävää kehitystä? Luoko se edellytyksiä mm. uraanin louhinnalle itäiseltä Uudeltamaalta?
Hannu Ikonen
kaupunginvaltuutettu sit.
ympäristölautakunnan pj.
Porvoo 2009 ryhmä
1. Tuleeko kaupungin omistajaohjauksen näkyä liikelaitosten ja osakeyhtiöiden tavoitteissa ja toiminnassa vai onko omistaminen täysin markkinaehtoista?
2. Voidaanko kaupungin strategian ja muun ohjelmiston katsoa sitovan kaupungin omistamia liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä?
3. Tuleeko kaupungin ohjeistaa edustajansa näiden yhteisöjen elimissä toimimaan kaupungin ohjeiden ja ohjelmien mukaisesti?
4. Oliko Porvoon Energian meneminen ydinvoimayhtiön (Fennovoima) osakkaaksi Porvoon strategian mukaista, kestävään kehitykseen tähtäävää toimintaa? ja oliko yhtiön hallitusta evästetty kaupungin hallituksen taholta mainittuun hankkeeseen?
5. Onko Porvoon Energian ns. omistus ko. ydinvoimayhtiössä vain tahdon- ja tuen ilmaisu mainitun yhtiön hahmottelemille ydinvoimahankkeille vai onko reaalinen raha ja osuustodistukset vaihtaneet omistajaa?
6. Rakentaako Porvoon Energian ”esiintulo” asiassa – mielestänne - Itäuusmaalaista yhteistyötä ja maakunnallista kestävää kehitystä? Luoko se edellytyksiä mm. uraanin louhinnalle itäiseltä Uudeltamaalta?
Hannu Ikonen
kaupunginvaltuutettu sit.
ympäristölautakunnan pj.
Porvoo 2009 ryhmä
DEBATT Rötternas gängse värde
Minuterna då jag hamnade att fundera om stugan vi fått i arv skulle tvångsinlösas (om Fennovoima byggde i Strömfors skärgård) var svarta.
Nattsvarta.
En erfarenhet, säg ett hopp från en viss sten till en annan, som delas av fyra-fem generationer - vad har det för värde, om man försöker omsätta det i pengar?
Vilket skulle bli "det gängse värdet" på vår fastighet, om den tvångsinlöstes?
Svaret är naturligtvis, att det inte finns någon sådan penningssumma.
Ingenstans längs Finska viken, mot inga pengar, skulle vi få en tomt där våra barns farföräldrars föräldrar ropat in sina kossor från betet innan natten faller. Att ens malla en prislapp på sidan av en sådan sak som den personliga, gemensamma historian - rötterna - är ju ett hån.
Det avslöjar, att man inte förstått värdet av det vi pratar om, överhuvudtaget.
Jag förstår, att det gemensamma goda emellanåt måste gå före det individuella goda.
Jag godkänner, att om det gäller att välja mellan att livet på jordklotet fortsätter och inte förstörs pga den stigande temperaturen, och mellan att ta all den miljöförstöring och de risker som kärnkraft som energiform innebär - ja, då kan kärnkraften tom vara det mindre onda. Och då kan tom vår personliga historia behöva offras.
Men så länge vi inte är där, så länge vi har alternativ, så länge det i verkligheten handlar om el till rimligt pris för vissa energibolag kontra vissa individers personliga historia - så länge anser jag faktiskt att värdet på individernas personliga historia är större. Det värdet ska inte behöva offras. Så länge det finns alternativ.
Alternativen kanske är dyrare, men åtminstone GÅR DE att mätas i pengar.
Nattsvarta.
En erfarenhet, säg ett hopp från en viss sten till en annan, som delas av fyra-fem generationer - vad har det för värde, om man försöker omsätta det i pengar?
Vilket skulle bli "det gängse värdet" på vår fastighet, om den tvångsinlöstes?
Svaret är naturligtvis, att det inte finns någon sådan penningssumma.
Ingenstans längs Finska viken, mot inga pengar, skulle vi få en tomt där våra barns farföräldrars föräldrar ropat in sina kossor från betet innan natten faller. Att ens malla en prislapp på sidan av en sådan sak som den personliga, gemensamma historian - rötterna - är ju ett hån.
Det avslöjar, att man inte förstått värdet av det vi pratar om, överhuvudtaget.
Jag förstår, att det gemensamma goda emellanåt måste gå före det individuella goda.
Jag godkänner, att om det gäller att välja mellan att livet på jordklotet fortsätter och inte förstörs pga den stigande temperaturen, och mellan att ta all den miljöförstöring och de risker som kärnkraft som energiform innebär - ja, då kan kärnkraften tom vara det mindre onda. Och då kan tom vår personliga historia behöva offras.
Men så länge vi inte är där, så länge vi har alternativ, så länge det i verkligheten handlar om el till rimligt pris för vissa energibolag kontra vissa individers personliga historia - så länge anser jag faktiskt att värdet på individernas personliga historia är större. Det värdet ska inte behöva offras. Så länge det finns alternativ.
Alternativen kanske är dyrare, men åtminstone GÅR DE att mätas i pengar.
sunnuntai 4. marraskuuta 2007
PRESS 04.11.2007
FST:s Närbild besökte Kampuslandet och Gäddbergsön och redogjorde för konflikten mellan skärgårdsborna och kommunledningen pga Fennovoimas kärnkraftverksplaner.
lauantai 3. marraskuuta 2007
PRESS 02.11.2007
MTV3 / 02.11.2007
Posiva ei huoli Fennovoiman ydinjätteitä
mtv3:n artikkeli aiheesta täällä
Jakobstads Tidning / FNB 02.11.2007
Posiva tar inte emot avfall från Fennovoima
Posiva, som tar hand om slutförvaringen av kärnbränsle, tar inte emot avfall från kärnkraftsverket som Fennovoima planerar. Det här skriver tidningen Länsi-Suomi som utkommer i Raumo. Enligt tidningen tar Posiva vara emot kärnavfall från Industrins kraft och Fortum till förvarningsanläggningen i Olkiluoto.Industrins kraft och Fortum äger Posiva. Deras projekt att bygga ett nytt kärnkraftsverk tävlar med Fennovoimas projekt.Huvudägare i Fennovoima är det tyska energibolaget Eon och flera finländska energi- och industriföretag.Om Posiva inte tar emot Fennovoimas avfall försätter det bolaget i en svår situation. Den finländska lagen tillåter inte att kärnavfall förs utomlands och att bygga ytterligare en förvaringsanläggning är ekonomiskt omöjligt.
Posiva ei huoli Fennovoiman ydinjätteitä
mtv3:n artikkeli aiheesta täällä
Jakobstads Tidning / FNB 02.11.2007
Posiva tar inte emot avfall från Fennovoima
Posiva, som tar hand om slutförvaringen av kärnbränsle, tar inte emot avfall från kärnkraftsverket som Fennovoima planerar. Det här skriver tidningen Länsi-Suomi som utkommer i Raumo. Enligt tidningen tar Posiva vara emot kärnavfall från Industrins kraft och Fortum till förvarningsanläggningen i Olkiluoto.Industrins kraft och Fortum äger Posiva. Deras projekt att bygga ett nytt kärnkraftsverk tävlar med Fennovoimas projekt.Huvudägare i Fennovoima är det tyska energibolaget Eon och flera finländska energi- och industriföretag.Om Posiva inte tar emot Fennovoimas avfall försätter det bolaget i en svår situation. Den finländska lagen tillåter inte att kärnavfall förs utomlands och att bygga ytterligare en förvaringsanläggning är ekonomiskt omöjligt.
SVS Tämä sivu ei ole karski
Monikansallisen Fennovoima Oy:n ajamaan hankeeseen rakentaa ydinvoimalaitos Ruotsinpyhtään saaristoon on liittynyt YLE:n uutisointia, koskien ydinvoiman kannattajien saamia uhkailevia puhelinsoittoja kansalaisilta, joista jotkut ovat käyttäneet karskia kieltä.
SVS rf:n Ringborgissa, Tallbackassa, 27.10.2007 perustama toimikunta ei ole käyttänyt eikä tule tulevassa toiminnassaan käyttämään sopivaisuuden rajoja ylittäviä keinoja vastustaessaan monikansallisen Fennovoima Oy:n ajamaa hanketta ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi Ruotsinpyhtään saaristoon. SVS rf:n toimikunta käynnistää toimintansa parin kolmen viikon kuluttua täydellä teholla ja sen toiminnasta tiedottaa Paavo Laurikainen, joka on valittu SVS rf:n 'Saariston puolesta, Maisema-arvot kunniaan' -toimikunnan vastuulliseksi tiedottajaksi. Täten sanoudumme irti tapahtuneista, osin jopa ”karskeista” yhteydenotoista, jotka voidaan erheellisesti tulkita toimikuntamme toiminnaksi.
Kampuslandet 1.11.2007
Paavo Laurikainen
p. 050 358 34 13
perjantai 2. marraskuuta 2007
PRESS 01.11.2007
YLE / Alueuutiset 1.11.2007
Ruotsinpyhtääläisiä ydinvoiman kannattajia ahdistellaan
Fennovoiman ydinvoimalahanke Ruotsinpyhtäällä kuumentaa tunteita. Sekä luottamus- että virkamiehet ovat saaneet uhkailevia puhelinsoittoja ja yhteydenottoja ydinvoimaa vastustavilta kuntalaisilta. Ruotsinpyhtään valtuusto päätti taannoin antaa Fennovoimalle luvan ympäristövaikutusten arviointiselvityksen tekoon äänin 15-6. Fennovoima on jo tehnyt vuokrasopimuksen Forsby Gårdin kanssa tarvittavan maa-alueen vuokraamisesta Gäddbergsö-Kampuslandetissa. YVA-menettelyn arvioidaan valmistuvan vuoden 2009 alussa.
YLE / Radio Itä-Uusimaa 1.11.2007
Ydinvoimalahanke kuumentaa tunteita Ruotsinpyhtäällä
Fennovoiman kiinnostus Ruotsinpyhtään ulkosaaristoa kohtaan on kuumentanut tunteet.
Sekä luottamus- että virkamiehet ovat saaneet maltillisempien kannanottojen lisäksi kuulla myös karskimpaa kieltä ydinvoimalahankkeen vastustajilta. Yksi vihaisten puheluiden kohteeksi joutuneista on kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston jäsen Taisto Uutinen, jonka on tavannut Marja Karjalainen.
PRESS 30.10.2007
HBL 30.10.2007
Risken för elbrist är liten i vinter
Ryssland begränsar hellre sin elexport än stänger fabriker och släcker städer på hemmaplan. Men sannolikheten för att det skulle resultera i en elbrist i Finland är liten.
Finland och hela Norden försätts i en ny situation då den europeiska elmarknaden fortsätter att integreras och elförbrukningen ökar i Ryssland.
Sprider sig den sibiriska kylan så långt som till södra Sverige, ja då är tillgången på el i Finland hotad. Men å andra sidan kommer en enhetlig nordeuropeisk elmarknad, som borde vara verklighet om ett par år, i förlängningen att inverka utjämnande på både priser och tillgång, konstaterar stamnätsbolaget Fingrids nye vd Jukka Ruusunen.
Kalla vinterdagar med stor elförbrukning är Finland beroende av elimport, antingen från Ryssland eller från Sverige. Under kommande vinter finns också möjligheten att importera från Estland.
Helt klart är ändå att det finns allt flera osäkerhetsfaktorer i elimporten från Ryssland, påpekar Ruusunen. Efterfrågan ökar kraftigt i området runt S:t Petersburg och det innebär att det finns mindre att importera. Den kapacitet för import av 1 300 megawatt som finns via kabel från Viborg är både efterfrågad och utnyttjad.
- Men när det blir problem på hemmaplan flyttar Ryssland helt enkelt problemen till gränsen, säger Ruusunen.
Fingrid har tillsammans med det ryska stamnätsbolaget inlett en utredning av möjligheterna att bygga om Viborgskabeln så att den gör det möjligt att både importera och exportera el.
Stamnätsbolaget har även i övrigt stora investeringar framför sig de närmaste åren. Förbindelserna till Sverige förbättras och stamnätet har förstärkts så att den femte kärnreaktorn kan anslutas.
Risken för elbrist är liten i vinter
Ryssland begränsar hellre sin elexport än stänger fabriker och släcker städer på hemmaplan. Men sannolikheten för att det skulle resultera i en elbrist i Finland är liten.
Finland och hela Norden försätts i en ny situation då den europeiska elmarknaden fortsätter att integreras och elförbrukningen ökar i Ryssland.
Sprider sig den sibiriska kylan så långt som till södra Sverige, ja då är tillgången på el i Finland hotad. Men å andra sidan kommer en enhetlig nordeuropeisk elmarknad, som borde vara verklighet om ett par år, i förlängningen att inverka utjämnande på både priser och tillgång, konstaterar stamnätsbolaget Fingrids nye vd Jukka Ruusunen.
Kalla vinterdagar med stor elförbrukning är Finland beroende av elimport, antingen från Ryssland eller från Sverige. Under kommande vinter finns också möjligheten att importera från Estland.
Helt klart är ändå att det finns allt flera osäkerhetsfaktorer i elimporten från Ryssland, påpekar Ruusunen. Efterfrågan ökar kraftigt i området runt S:t Petersburg och det innebär att det finns mindre att importera. Den kapacitet för import av 1 300 megawatt som finns via kabel från Viborg är både efterfrågad och utnyttjad.
- Men när det blir problem på hemmaplan flyttar Ryssland helt enkelt problemen till gränsen, säger Ruusunen.
Fingrid har tillsammans med det ryska stamnätsbolaget inlett en utredning av möjligheterna att bygga om Viborgskabeln så att den gör det möjligt att både importera och exportera el.
Stamnätsbolaget har även i övrigt stora investeringar framför sig de närmaste åren. Förbindelserna till Sverige förbättras och stamnätet har förstärkts så att den femte kärnreaktorn kan anslutas.
Inget nordiskt bolag
Samtidigt inleder stamnätsbolaget också de miljöundersökningar som krävs för att ansluta en eventuell sjätte reaktor till nätet. Ingen av de fem orter där miljökonsekvensbedömningen för en sjätte reaktor nu startat innebär något problem för stamnätet.
- Möjligheten till nätanslutning kommer inte att avgöra i konkurrensen om vem som eventuellt bygger en sjätte reaktor, säger Ruusunen.
På Fingrid motsätter man sig tanken på ett gemensamt bolag för de nordiska stamnäten, en tanke som förts fram från svenskt håll. Enligt Ruusunen är utvecklingen inom EU nu så snabb att ett nordiskt bolag skulle vara föråldrat redan då det föds.
I stället hoppas han på finländskt inflytande i den utveckling som pågår inom EU. Tanken är att skilja åt kraftproducenter och kraftnät och systemoperatörerna har fått en stor roll då det gäller att utveckla elmarknaden.
Ruusunen påpekar att den nordiska marknadens betydelse minskar även i och med att övriga nordeuropeiska länder såsom Tyskland, Polen och de baltiska staterna bildar en marknad som ansluts till den nordiska.
- Då kommer vi att se var de verkliga flaskhalsarna i överföringen finns, säger Ruusunen.
Elpriset i Mellaneuropa är högre än i Finland, men Ruusunen tror att prisnivån i det långa loppet jämnar ut sig. Priset i Norden och Finland kommer att stiga hur som helst, det finns inget som tyder på något annat, påpekar han.
KATARINA KOIVISTO
MTV3 30.10.2007
Kotitalouksien sähkönkäyttö uhattuna pakkasella
Jos Pietarissa pakkastaa samaan aikaan kuin Suomessa, saattaa sähkön tuonti Suomeen olla uhattuna. Kotitalouksien sähkönkäyttöä saatetaan tällaisessa ääritapauksessa rajoittaa.
Suomen sähkönsaanti saattaa olla kovilla pakkaskeleillä uhattuna. Suuri osa Suomen sähköstä tuodaan Venäjältä.
- Venäjän tuonti on ollut varmaa kauan aikaa, mutta nyt se on tullut epävarmaksi Venäjän ja varsinkin Pietarin valtavan talouskasvun takia, kertoo Huomenta Suomessa vieraillut Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Ääritapauksissa sähköä säännösteltäisiin kierrättämällä sähkökatkoja.
Katso toimitusjohtaja Jukka Ruususen haastattelu
osa 1 ja osa 2
(Huomenta Suomi 30.10.2007)
Äärimmäisessä tilanteessa Suomen sähköntuotantoa yksittäisiin kotitalouksiin voidaan joutua rajoittamaan. Ensimmäinen toimenpide kovilla pakkasilla on kuitenkin Fingridin reservilaitosten käyttö.
Kotitalouksien sähkön käyttöä rajoittaisivat Fingridin ohjeiden mukaisesti sähkön jakelulaitokset. Jakelulaitosten käytännöissä on eroja - saatettaisiin katkoa sähkölämmityksiä tai katkoa sähköt joksikin aikaa kokonaan pois.
- Jos Pietarissakin on kylmä, Venäjä joutuu rajoittamaan tuontiaan ulkomaille. Jokainen maa tekisi niin, eli pitäisi loppujen lopuksi ensiksi huolta omistaan, Ruusunen jatkaa.
Jos sähkön tuontia Venäjältä joudutaan rajoittamaan, suuntautuvat katseet seuraavaksi länteen.
PRESS 29.10.2007
YLE / Uudenmaan uutiset 29.10.2007
Loviisa varautuu uuteen ydinvoimalaan kaavoituksella
Loviisa laatii Hästholmenin ydinvoimala-alueelle uuden voimalan mahdollistavan asemakaavan. Kaupungin tavoitteena on luoda edellytykset nykyaikaisen ydinvoimalan rakentamiselle. Asemakaavamuutosta tehdään yhteistyössä Fortum Power and Heat Oy:n kanssa. Asemakaavamuutoksen laatiminen liittyy olennaisesti Hästholmenin saarella käynnissä olevaan YVA -menettelyyn.Ympäristövaikutusten arviointiselvityksen on määrä valmistua ensi kesänä.
Fennovoima Oy kotisivu 29.10.2007
Fennovoimaan kymmeniä uusia osakkaita
Suomalaisen energiayhtiön Fennovoiman omistus laajenee kymmenillä uusilla osakkailla, jotka edustavat suomalaista teollisuutta, kauppaa ja palvelualoja sekä alueellisia ja paikallisia energiyhtiöitä. Suoraan ja välillisesti Fennovoiman osakkaina on nyt yli 60 yritystä ja energialaitosta. Fennovoiman osakaspohjan laajennus on saanut erittäin myönteisen vastaanoton. Suomalaisten yritysten halukkuus osakkeiden merkintään on ollut huomattavasti suurempaa kuin mitä osakkeita on ollut tarjolla.Yhteistä kaikille Fennovoiman osakkaille on tarve turvata toiminnalleen ja asiakkailleen vakaahintaista, markkinahinnoista ja niiden heilahteluista riippumatonta ydinsähköä. Osakkaat saavat Fennovoiman uuden ydinvoimalan tuottamaa sähköä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Osakaspohjan laajennuksen tuloksena teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yrityksistä Fennovoimaa omistavat AGA, Atria, Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Componenta, Finnfoam, Kesko, Mondo Minerals, Myllyn Paras, Omya, Outokumpu, Ovako Bar, Rautaruukki, SOK ja Valio. Alueellisista ja paikallisista energiayhtiöistä Fennovoiman osakkaina ovat Alajärven Sähkö, Esse Elektro-Kraft, Etelä-Savon Energia, Haminan Energia, Herrfors, Hiirikosken Energia, Imatran Seudun Sähkö, Itä-Lapin Energia, Jylhän Sähköosuuskunta, Kemin Energia, Keravan Energia, Koillis-Satakunnan Sähkö, Kokemäen Sähkö, Kotkan Energia, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia, Kuopion Energia, Kuoreveden Sähkö, Köyliön-Säkylän Sähkö, Lahti Energia, Lankosken Sähkö, Lehtimäen Sähkö, Leppäkosken Sähkö, Mäntsälän Sähkö, Nurmijärven Sähkömyynti, Oulun Seudun Sähkö, Outokummun Energia, Paneliankosken Voima, Parikkalan Valo, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia, Rantakairan Sähkö, Rauman Energia, Rovakairan Tuotanto, Sallila Energia, Seinäjoen Energia, Tammisaaren Energia, Turku Energia, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Valkeakosken Energia, Vantaan Energia, Vatajankosken Sähkö, Vetelin Sähkölaitos, Vimpelin Voima, VSV Energiapalvelu, Ålands Elandelslag ja Ääneseudun Energia.Teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yritysten osuus Fennovoimasta on noin 30 prosenttia sekä alueellisten ja paikallisten energiayhtiöiden osuus noin 36 prosenttia. Nämä omistukset on toteutettu Voimaosakeyhtiö SF:n kautta, jolla on 66 prosentin osuus Fennovoimasta. Ydinvoimaosaaja E.ON on Fennovoiman vähemmistöosakas 34 prosentin osuudella.
Uutta ydinvoimalaa kaavailevaan Fennovoimaan kymmeniä uusia osakkaita
Uuden ydinvoimalan rakentamista suunnittelevan Fennovoiman osakaspohja laajenee kymmenillä uusilla yrityksillä. Fennovoimaan liittyvät yritykset edustavat teollisuutta, kauppaa ja palvelualoja sekä alueellisia energiayhtiöitä, kertoi toimitusjohtaja Tapio Saarenpää maanantaina.
Fennovoiman osakkaina on Saarenpään mukaan nyt suoraan ja välillisesti yli 60 yritystä ja energialaitosta. Yhtiön suurin omistaja on 34 prosentin osuudella energiajätti E.ON. Muiden osakkaiden omistus Fennovoimassa on keskitetty Voimaosakeyhtiö SF:lle.
Osakkaat saavat Fennovoiman uuden ydinvoimalan sähköä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Halukkuutta osuuksien merkitsemiseen oli Saarenpään mukaan huomattavasti enemmän kuin jaettavaa.
Uusi ydinvoimala on Fennovoiman suunnitelmien mukaan määrä saada sähkön tuotantoon vuonna 2016-2018.
Loviisa varautuu uuteen ydinvoimalaan kaavoituksella
Loviisa laatii Hästholmenin ydinvoimala-alueelle uuden voimalan mahdollistavan asemakaavan. Kaupungin tavoitteena on luoda edellytykset nykyaikaisen ydinvoimalan rakentamiselle. Asemakaavamuutosta tehdään yhteistyössä Fortum Power and Heat Oy:n kanssa. Asemakaavamuutoksen laatiminen liittyy olennaisesti Hästholmenin saarella käynnissä olevaan YVA -menettelyyn.Ympäristövaikutusten arviointiselvityksen on määrä valmistua ensi kesänä.
YLE 29.10.2007
Loviisan seudun kunnat äänestivät vaihtelevasti
Loviisan seudun viidestä kunnasta neljä kannattaa yhdistymistä. Lapinjärvellä liitosta kannatti vain 45 prosenttia, kun vastustavia ääniä annettiin 51 prosenttia. Loviisassa kannatuspronsetti oli noin 89 ja Liljendalissa 69. Ruotsinpyhtäällä 48,5 prosenttia äänesti liitoksen puolesta, kun ei-ääniä annettiin 47 pronsenttia. Pernajassa liitosta Loviisaan kannatti 63 prosenttia äänestäneistä. Vaaliuurnilla kävi Loviisaa lukuun ottamatta yli 50 prosenttia äänioikeutetuista.
Pernajassa äänestysprosentti oli liki 74, Loviisassa 49.
Pernajalaiset haluavat yhdistyä Loviisan kanssa
Pernajalaiset kannattavat liitosta Loviisan seutuun.Koko Pernajan alueella Loviisan seudun kuntaliitos keräsi 62 prosenttia äänistä. Eniten kannatusta Loviisan suunta sai Harodomista, jossa äänestäneistä yli 90 prosenttia oli Loviisan kannalla. Porvoon suunta keräsi suurimman kannatuksen puolestaan Sarvisalossa, jossa se sai äänistä 70 prosenttia. Myös Isnäsissä yli puolet äänestäneistä kannatti liitosta Porvooseen. Pernajalaiset äänestivät liitoksesta aktiivisimmin. Ääntään käytti liki 74 prosenttia äänioikeutetuista.
Fennovoima Oy kotisivu 29.10.2007
Fennovoimaan kymmeniä uusia osakkaita
Suomalaisen energiayhtiön Fennovoiman omistus laajenee kymmenillä uusilla osakkailla, jotka edustavat suomalaista teollisuutta, kauppaa ja palvelualoja sekä alueellisia ja paikallisia energiyhtiöitä. Suoraan ja välillisesti Fennovoiman osakkaina on nyt yli 60 yritystä ja energialaitosta. Fennovoiman osakaspohjan laajennus on saanut erittäin myönteisen vastaanoton. Suomalaisten yritysten halukkuus osakkeiden merkintään on ollut huomattavasti suurempaa kuin mitä osakkeita on ollut tarjolla.Yhteistä kaikille Fennovoiman osakkaille on tarve turvata toiminnalleen ja asiakkailleen vakaahintaista, markkinahinnoista ja niiden heilahteluista riippumatonta ydinsähköä. Osakkaat saavat Fennovoiman uuden ydinvoimalan tuottamaa sähköä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Osakaspohjan laajennuksen tuloksena teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yrityksistä Fennovoimaa omistavat AGA, Atria, Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Componenta, Finnfoam, Kesko, Mondo Minerals, Myllyn Paras, Omya, Outokumpu, Ovako Bar, Rautaruukki, SOK ja Valio. Alueellisista ja paikallisista energiayhtiöistä Fennovoiman osakkaina ovat Alajärven Sähkö, Esse Elektro-Kraft, Etelä-Savon Energia, Haminan Energia, Herrfors, Hiirikosken Energia, Imatran Seudun Sähkö, Itä-Lapin Energia, Jylhän Sähköosuuskunta, Kemin Energia, Keravan Energia, Koillis-Satakunnan Sähkö, Kokemäen Sähkö, Kotkan Energia, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia, Kuopion Energia, Kuoreveden Sähkö, Köyliön-Säkylän Sähkö, Lahti Energia, Lankosken Sähkö, Lehtimäen Sähkö, Leppäkosken Sähkö, Mäntsälän Sähkö, Nurmijärven Sähkömyynti, Oulun Seudun Sähkö, Outokummun Energia, Paneliankosken Voima, Parikkalan Valo, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia, Rantakairan Sähkö, Rauman Energia, Rovakairan Tuotanto, Sallila Energia, Seinäjoen Energia, Tammisaaren Energia, Turku Energia, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Valkeakosken Energia, Vantaan Energia, Vatajankosken Sähkö, Vetelin Sähkölaitos, Vimpelin Voima, VSV Energiapalvelu, Ålands Elandelslag ja Ääneseudun Energia.Teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yritysten osuus Fennovoimasta on noin 30 prosenttia sekä alueellisten ja paikallisten energiayhtiöiden osuus noin 36 prosenttia. Nämä omistukset on toteutettu Voimaosakeyhtiö SF:n kautta, jolla on 66 prosentin osuus Fennovoimasta. Ydinvoimaosaaja E.ON on Fennovoiman vähemmistöosakas 34 prosentin osuudella.
- Fennovoiman osakaspohjan mittavan laajennuksen myötä suomalaiset sähkön käyttäjät ovat laajasti liittyneet yhteen Fennovoiman uuden ydinvoimahankkeen toteuttamiseksi, Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Rintamäki sanoo.
- Kymmenien uusien osakkaiden tulo mukaan Fennovoimaan turvaa hankkeellemme vakaan pohjan, jolta työskentelemme suomalaisten sähkön saannin turvaamiseksi, maamme huoltovarmuuden lisäämiseksi, Suomen ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi ja uuden kilpailun
aikaansamiseksi sähkömarkkinoilla, Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää toteaa.
Fennovoiman osakaspohjasta ja toiminnasta on saatavilla lisätietoja osoitteesta fennovoima.fi. Voimaosakeyhtiö SF:n omistuksesta lisätietoja antavat
Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Rintamäki, 040 558 2289
Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Antti Vilkuna, 044 022 0919
Fennovoiman toiminnasta lisätietoja antaa
Fennovoiman viestintäjohtaja Pasi Natri, 040 511 7796
Uutta ydinvoimalaa kaavailevaan Fennovoimaan kymmeniä uusia osakkaita
Uuden ydinvoimalan rakentamista suunnittelevan Fennovoiman osakaspohja laajenee kymmenillä uusilla yrityksillä. Fennovoimaan liittyvät yritykset edustavat teollisuutta, kauppaa ja palvelualoja sekä alueellisia energiayhtiöitä, kertoi toimitusjohtaja Tapio Saarenpää maanantaina.
Fennovoiman osakkaina on Saarenpään mukaan nyt suoraan ja välillisesti yli 60 yritystä ja energialaitosta. Yhtiön suurin omistaja on 34 prosentin osuudella energiajätti E.ON. Muiden osakkaiden omistus Fennovoimassa on keskitetty Voimaosakeyhtiö SF:lle.
Osakkaat saavat Fennovoiman uuden ydinvoimalan sähköä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Halukkuutta osuuksien merkitsemiseen oli Saarenpään mukaan huomattavasti enemmän kuin jaettavaa.
Uusi ydinvoimala on Fennovoiman suunnitelmien mukaan määrä saada sähkön tuotantoon vuonna 2016-2018.
YLE Uutiset 29.10.2007
Useat suuryritykset Fennovoiman osakkaiksi
Uutta ydinvoimalaa havitteleva Fennovoima kertoo saaneensa kymmeniä uusia omistajia. Osakkaiksi ovat ilmoittautuneet mm. Atria, Kesko, Outokumpu, Rautaruukki, SOK ja Valio.
Fennovoiman mukaan osakkaina on nyt yli 60 yritystä ja energialaitosta. Fennovoimalta kerrotaan, että osakkaat saisivat mahdollisen uuden ydinvoimalan tuottamaa sähköä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Fennovoima perustettiin viime kesän alussa. Yhtiö aikoo jättää hakemuksen uudesta ydinvoimalasta reilun vuoden kuluttua. Voimala alkaisi tuottaa sähköä vuosien 2016 - 2018 välillä.Fennovoiman mukaan teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yritysten osuus yhtiöstä on vajaa kolmannes. Alueelliset ja paikalliset energiayhtiöt omistavat reilun kolmanneksen ja saksalainen energiayhtiö E.on vähän yli kolmanneksen.
MTV3 29.10.2007
Fennovoimaan kymmeniä uusia osakkaita
Fennovoiman osakkaina on nyt suoraan ja välillisesti yli 60 yritystä ja energialaitosta. Suurin omistaja on energiayhtiö E.ON.
Uuden ydinvoimalan rakentamista suunnittelevan Fennovoiman osakaspohja laajenee kymmenillä uusilla yrityksillä. Fennovoimaan liittyvät yritykset edustavat teollisuutta, kauppaa ja palvelualoja sekä alueellisia energiayhtiöitä, kertoo toimitusjohtaja Tapio Saarenpää.
Fennovoiman osakkaina on Saarenpään mukaan nyt suoraan ja välillisesti yli 60 yritystä ja
energialaitosta. Yhtiön suurin omistaja on 34 prosentin osuudella energiajätti E.ON. Muiden osakkaiden omistus Fennovoimassa on keskitetty Voimaosakeyhtiö SF:lle.
Osakkaat saavat Fennovoiman uuden ydinvoimalan sähköä omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Halukkuutta osuuksien merkitsemiseen oli Saarenpään mukaan huomattavasti enemmän kuin jaettavaa.
Teollisuuden, kaupan ja palvelualojen yritysten osuus Fennovoimasta on noin 30 prosenttia ja alueellisten energiayhtiöiden noin 36 prosenttia. Omistukset on toteutettu Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.
- Fennovoiman osakaspohjan mittavan laajennuksen myötä suomalaiset sähkön käyttäjät ovat liittyneet laajasti yhteen uuden ydinvoimalan toteuttamiseksi ja sähkön saannin turvaamiseksi, totesi VSF:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Rintamäki.
Fennovoima julkisti ydinvoimalaprojektinsa kesäkuussa. Uuden ydinvoimahankkeen käynnistivät Outokumpu, Boliden, Rauman Energia ja pohjalaisten kuntien energiayhtiö Katternö sekä E.ON.
Kolme kuntaa yhä kisassa
Uusi ydinvoimala on Fennovoiman suunnitelmien mukaan määrä saada sähkön tuotantoon vuonna 2016-2018. Fennovoima suunnittelee 1000-1600 megawatin tehoisen ydinvoimalan rakentamista.
Voimalalle etsitään parhaillaan sijoituspaikkaa. Fennovoima aloitti viime viikolla uuden ydinvoimalan sijoituspaikkaa koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa.
Yhtiö kertoi perjantaina vuokranneensa Ruotsinpyhtäältä Reimarsin tilan, jolla on noin 600 hehtaaria maata. Yhtiöllä on tilaan myös osto-oikeus. Fennovoiman viestintäjohtajan Pasi Natrin mukaan kauppa ei kuitenkaan ennakoi mitenkään voimalan sijoituspäätöstä.
- Tämä maakauppa kypsyi ensimmäisenä. Lähiaikoina julkistetaan myös muita maakauppoja. YVA-selvitys tehdään kaikilla kolmella alueella, ja ne ovat valinnassa samalla viivalla, kertoi Natri.
Fennovoiman ydinvoimala on laskutavasta riippuen Suomen seitsemäs tai kahdeksas ydinvoimala. Loviisassa ja Olkiluodossa on ennestään kaksi laitosta kummassakin. Viidettä ydinvoimalaa rakennetaan parhaillaan Olkiluotoon. Fennovoiman lisäksi Fortum ja TVO selvittävät kumpikin uuden ydinvoimalan rakentamista.
PRESS 26.10.2007
Fennovoima Oy kotisivu 26.10.2007
Fennovoima hankkinut maata Ruotsinpyhtäältä
Suomalainen energiayhtiö Fennovoima on vuokrannut maata Ruotsinpyhtäältä. Fennovoima on vuokrannut Oy Forsby Gård Ab:lta Ruotsinpyhtään Gäddbergsön-Kampuslandetin alueella sijaitsevan Reimarsin tilan, jonka kokonaisala on noin 2 000 hehtaaria. Maa-alaa tilalla on noin 600 hehtaaria. Sopimuksen sisältyy myös oikeus ostaa tila Fennovoiman omistukseen. Lisätietoja: Fennovoiman rakentamisjohtaja Timo Kallio, 020 757 9207
Loviisan Sanomat 26.10.2007
Noin 600 hehtaaria maata ja 1400 hehtaaria vesialueita
Reimarsin tila Fennovoimalle
Fennovoima hankkinut maata Ruotsinpyhtäältä
Suomalainen energiayhtiö Fennovoima on vuokrannut maata Ruotsinpyhtäältä. Fennovoima on vuokrannut Oy Forsby Gård Ab:lta Ruotsinpyhtään Gäddbergsön-Kampuslandetin alueella sijaitsevan Reimarsin tilan, jonka kokonaisala on noin 2 000 hehtaaria. Maa-alaa tilalla on noin 600 hehtaaria. Sopimuksen sisältyy myös oikeus ostaa tila Fennovoiman omistukseen. Lisätietoja: Fennovoiman rakentamisjohtaja Timo Kallio, 020 757 9207
Loviisan Sanomat 26.10.2007
Noin 600 hehtaaria maata ja 1400 hehtaaria vesialueita
Reimarsin tila Fennovoimalle
Fennovoima on vuokrannut ns. Reimarsin tilan Gäddbergsö-Kampuslandetista. Sopimukseen sisältyy oikeus ostaa noin 2 000 hehtaarin suuruinen maa-alue myöhemmin.
Fennovoima on hankkinut Ruotsinpyhtään saaristosta ison maa-alueen, niin sanotun Reimarsin tilan. Yhtiö on vuokrannut noin 2 000 hehtaarin suuruisen tilan Gäddbergsö-Kampuslandetista Oy Forsby Gård Ab:lta. Maa-alaa tilalla on noin 600 hehtaaria ja loput vesialuetta. Vuokrasopimukseen sisältyy oikeus ostaa tila Fennovoiman omistukseen.
YLE svenska /nyheter 26.10.2007
Upprörda känslor vid Ringborg-möte
Fennovoimas representanter skulle egentligen hålla möte med inbjudna markägare i Strömfors på torsdag kväll för att förhandla om möjligheten till markköp, men tillställningen i ungdomsföreningslokalen Ringborg på Gäddbergsön blev någonting helt annat.
Invånare och sommargäster från hela södra Strömfors var på plats och motståndet mot Fennovoimas planer var kompakt. Det som fick åhörarna att höja på ögonbrynen var Fennovoimas planer att placera kraftverket på södra sidan av Kampuslandet.
Åhörarna reagerade också kraftigt på budet att Fennovoima tidigare på dagen hade skrivit på ett hyreskontrakt med Forsby gård för ett område på 400 hektar mark och 1400 hektar vattenområde med en option att senare få köpa området.
Fennovoimas VD Tapio Saarenpää hade blivit förvarnad om att mötet med markägarna skulle locka betydligt fler än de inbjudna på plats och hade lagt om sin strategi till att istället för att förhandla om markköp gå in för att i generella drag presentera företaget och miljökonsekvensbedömningen.
Diskussionerna i Ringborg fortsatte i timmar och många upprörda satt kvar intill det bittra slutet.
PRESS 25.10.2007
YLE 25.10.2007
Selvä enemmistö Simon valtuutetuista ydinvoimalan kannalla
Selkeä enemmistö Simon kunnanvaltuutetuista on ydinvoimalan rakentamisen kannalla.Myös Pyhäjoella päättäjien enemmistö suhtautuu myönteisesti Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.Sen sijaan Ruotsinpyhtäällä hanke jakaa valtuutettujen mielipiteet.Ydinvoimalan rakentamista suunnitteleva Fennovoima Oy on ilmoittanut aloittavansa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Simossa, Pyhäjoella ja Ruotsinpyhtäällä.Kunnanvaltuutettujen kantoja selvitti MTV3.
PRESS 24.10.2007
MTV3 / Seitsemän uutiset 24.10.2007
MTV3 selvitti valtuutettujen ydinvoimakannat
MTV3 selvitti valtuutettujen ydinvoimakannat
Simon ja Pyhäjoen valtuutetut tukevat ydinvoimalahanketta, Ruotsinpyhtäällä mielipiteet jakaantuvat tasan. MTV:n kysely kertoo myös, että Ruotsinpyhtään, Simon ja Pyhäjoen kunnanvaltuutetut uskovat kuntalaisten kannattavan ydinvoimalan rakentamista.
Ydinvoimalan rakentamista suunnitteleva Fennovoima ilmoitti eilen tekevänsä voimalan sijaintiselvitykset kolmessa kunnassa: Pyhäjoella, Simossa ja Ruotsinpyhtäällä.
MTV:n uutisten tekemän kyselyn mukaan Simossa ja Pyhäjoella kunnanvaltuutettujen enemmistö kannattaa ydinvoimalan rakentamista. Ruotsinpyhtäällä valtuutettujen äänet jakaantuivat tasan puolesta ja vastaan.
katso mtv3:n juttu kokonaisuudessaan täältä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)