Lasten syöpäsairastavuus on lisääntynyt hälyttävästi ydinvoimaloiden läheisyydessä, ilmeni Saksan Säteilyturvakeskuksen teettämässä tutkimuksessa.
Saksalaisvetoisen ydinvoimayhtiön hanketta ydinenergiatuotantoalueen perustamiseksi Ruotsinpyhtään ainutlaatuiseen saaristoon ei voi pitää suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun mukaisena – se on ydinvoimayhtiön osakkaiden etua palveleva suunnitelma!
Kirjoituksenne, Pasi Natri, Loviisan Sanomissa 22.2 ei ollut yllättävä. Monikansallisen ydinvoimayhtiön viestintäjohtajan on syytä painottaa työnantajan kanssa sovittuja nuotteja.
Jos yhtiönne olisi todella huolestunut maapallon nykytilasta, se sijoittaisi pääomansa uusiutuvaan energiatuotantoon ja uusien energiaa säästävien innovaatioiden rahoittamiseen ja kehittämiseen.
Yhtiönne taktiikka kaavamuutosten kiirehtimiseksi näyttää täältä saaresta katsoen hieman läpinäkyvältä. Se ei tunnu pyrkivän epävarmuusajan lyhyyteen, vaan maakuntaliiton ja kunnan päätöksiin ilman tutkittua tietoa. Miksi yhtiöllänne on niin kova hoppu, ettei koko tutkimuksia kuntaan ja maakuntaan kohdistuvista peruuttamattomista seurauksista ehditä kunnolla edes aloittaa, kun jo kiirehditte tekemään päätöksiä? Kaavamuutokset maakunta- ja osayleis- ja asemakaavoihin ehtii tehdä sen jälkeen, kun hankkeen kaikki vaikutukset ympäristöön, ihmisiin, kuntaan ja maakuntaan on perusteellisesti tutkittu - edellyttäen, että kaavamuutoksiin on edes tarvetta.
Ymmärrämme, että Teidän tehtävänne ydinenergiayhtiön viestintäjohtajana on luoda mielikuva yhtiönne edustaman energiatuotantotavan turvallisuudesta lähiympäristöön.
Ydinenergialaissa ja Säteilyturvakeskuksen säädöksissä ydinvoimalan lähiympäristöä ei pidetä turvallisena – termit: suojavyöhyke, evakuointinopeus, alle 200 vakituista asukasta 5km säteen sisällä, ym. kertovat tavalliselle ihmiselle, mistä on kyse.
Saksan säteilyturvakeskus teetti vastikään julkaistun tutkimuksen mahdollisista muutoksista ydinvoimaloiden läheisyydessä asuvien ihmisten terveyteen. Tutkimustulokset ovat hätkähdyttäviä – lasten syöpäsairastavuus on hälyttävästi lisääntynyt ydinvoimaloiden läheisyydessä!
Investoidessamme omiin perinteisiä saaristoelinkeinoja harjoittaviin yrityksiimme, emme ole törmänneet ristiriitaan ”julkisen” ja yksityisen edun välillä. Ruotsinpyhtään kunnan kanta saariston kehittämiseen oli vuosituhannen alussa yksiselitteinen: kunnan saaristoalueelle soveltuu vain pienimuotoista, herkkää saaristoluontoa häiritsemätöntä yritystoimintaa. Nähtävästi omat yrityksemme ovat täyttäneet kunnan haastavat vaatimukset, koska ristiriitoja kunnan tai paikallisväestön kanssa ei ole ilmennyt.
Vastaus varsinaiseen kysymykseemme jäi edelleen puuttumaan.
Toteamuksenne sisältö: yhtiönne korvaa mahdollisia – todennäköisiä – taloudellisia vahinkoja, ei ole sama, kuin aiempi lupauksenne: kunnalle tai yksittäisille ihmisille ei ydinvoimahankkeesta aiheudu taloudellisia menetyksiä.
Mikael Lindholm
kalastaja
Söderby
Jyrki Ikonen
veneenrakentaja
Jomalsund
tiistai 26. helmikuuta 2008
Rannikkovetemme eivät kaipaa lisälämmitystä
Ydinsähkön tuottaminen lämmittää jo nykyisellään Itä-Uudenmaan rannikkovesiä.
Fortumin nykyiset voimalayksiköt tuottavat yhteensä 1 000 MW sähköä ja jäähdytysvesien mukana yksiköt pumppaavat 1 700 MW lämpötehoa mereen. Jos voimalaitosyrittäjät saavat tahtonsa läpi, tämä ympäristöhaitta on kuitenkin vasta alkua. Fortum suunnittelee kolminkertaistavan tuotannon Hästholmenilla. Fennovoima Oy kaavailee puolestaan omaa ydinvoimalaitostaan Ruotsinpyhtään saaristoon, aivan Hästholmenin läheisyyteen. Tuottaakseen 1 500–2 500 MW sähköä Fennovoiman yksiköt pumppaisivat 3 000–4 300 MW teholla lämpöä mereen.
Jos nämä suunnitelmat toteutuisivat maksimaalisesti, niin Itä-Uudenmaan rannikkovesien lämpörasitus olisi 9 000 MW – eli viisinkertainen nykypäivään verrattuna. Kun merivettä lämmitetään 9 000 MW teholla, se vastaa lämpöenergiamäärässä noin 70 TWh (1 TWh on 1 000 000 MWh). Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingin kaupungin kaukolämpötarve on 6 TWh. On siis kyse mahtavista energiamääristä. Suunnitelmat osoittavat, että Fennovoima toimii ilman ympäristön kokonaisvastuuta. Vesistöjen pilaaminen on yhtä paha asia kun ilmaston pilaaminen.
Kysymys herää: Onko tämä ydinvoimahysterian alkua? Vai onko tämä vapaan kilpailun seuraus – ja siitä tosiasiasta, että vapaata kilpailua johtavat sellaiset tahot jotka tulevat maista, joissa ydinvoiman lisärakentaminen on kielletty?
Runsas vuosi sitten vastuullinen ministeriö oli kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa samaa mieltä siitä, että Venäjältä suunniteltu 1 000 MW:n syöttökaapelin liittäminen Etelä-Suomen kantaverkkoon on taloudellisesti ja teknisesti vaikeaa. Fennovoima on nyt valmistellut ympäristövaikutustenarviointiohjelman (YVA), jossa yhtiö välttää huomioimista sitä, että Fortum on jo esitellyt omia laajennussuunnitelmiaan. Muussa tapauksessa Ruotsinpyhtäätä ei olisi valittu vaihtoehtoiseksi sijaintipaikkakunnaksi. Kaikkien arvioiden Ruotsinpyhtään sopivuudesta on perustuttava Fortumin ja Fennovoiman yhteenlaskettuihin rasitteisiin, muuten ihmisten on mahdotonta muodostaa oikeaa kuvaa niistä vastuuttomista suunnitelmista, joita voimayhtiöt Itä-Uudellemaalle esittävät.
Ydinvoimalan rakentaminen ja tarvittavan sähköverkoston luominen ovat niin isoja hankkeita, ja aikataulut luodaan niin tiukoiksi, että pienen kunnan resurssit eivät riitä kokonaisuuden hahmottamiseen. Jos yhtiöt vielä, "ajan säästämiseksi", saavat luvan laatia ja rahoittaa kaavamuutoksia, kunnan kädet ovat sen jälkeen sidotut ja silmät peitetyt.
Toivon, että viranomaiset ja kaikki asianosaiset miettivät tarkkaan miten näihin hankkeisiin tulisi suhtautua ja mitä seurauksia niistä voi olla – ennen kuin on liian myöhäistä.
Roy Granroth
Porvoo
Fortumin nykyiset voimalayksiköt tuottavat yhteensä 1 000 MW sähköä ja jäähdytysvesien mukana yksiköt pumppaavat 1 700 MW lämpötehoa mereen. Jos voimalaitosyrittäjät saavat tahtonsa läpi, tämä ympäristöhaitta on kuitenkin vasta alkua. Fortum suunnittelee kolminkertaistavan tuotannon Hästholmenilla. Fennovoima Oy kaavailee puolestaan omaa ydinvoimalaitostaan Ruotsinpyhtään saaristoon, aivan Hästholmenin läheisyyteen. Tuottaakseen 1 500–2 500 MW sähköä Fennovoiman yksiköt pumppaisivat 3 000–4 300 MW teholla lämpöä mereen.
Jos nämä suunnitelmat toteutuisivat maksimaalisesti, niin Itä-Uudenmaan rannikkovesien lämpörasitus olisi 9 000 MW – eli viisinkertainen nykypäivään verrattuna. Kun merivettä lämmitetään 9 000 MW teholla, se vastaa lämpöenergiamäärässä noin 70 TWh (1 TWh on 1 000 000 MWh). Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingin kaupungin kaukolämpötarve on 6 TWh. On siis kyse mahtavista energiamääristä. Suunnitelmat osoittavat, että Fennovoima toimii ilman ympäristön kokonaisvastuuta. Vesistöjen pilaaminen on yhtä paha asia kun ilmaston pilaaminen.
Kysymys herää: Onko tämä ydinvoimahysterian alkua? Vai onko tämä vapaan kilpailun seuraus – ja siitä tosiasiasta, että vapaata kilpailua johtavat sellaiset tahot jotka tulevat maista, joissa ydinvoiman lisärakentaminen on kielletty?
Runsas vuosi sitten vastuullinen ministeriö oli kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa samaa mieltä siitä, että Venäjältä suunniteltu 1 000 MW:n syöttökaapelin liittäminen Etelä-Suomen kantaverkkoon on taloudellisesti ja teknisesti vaikeaa. Fennovoima on nyt valmistellut ympäristövaikutustenarviointiohjelman (YVA), jossa yhtiö välttää huomioimista sitä, että Fortum on jo esitellyt omia laajennussuunnitelmiaan. Muussa tapauksessa Ruotsinpyhtäätä ei olisi valittu vaihtoehtoiseksi sijaintipaikkakunnaksi. Kaikkien arvioiden Ruotsinpyhtään sopivuudesta on perustuttava Fortumin ja Fennovoiman yhteenlaskettuihin rasitteisiin, muuten ihmisten on mahdotonta muodostaa oikeaa kuvaa niistä vastuuttomista suunnitelmista, joita voimayhtiöt Itä-Uudellemaalle esittävät.
Ydinvoimalan rakentaminen ja tarvittavan sähköverkoston luominen ovat niin isoja hankkeita, ja aikataulut luodaan niin tiukoiksi, että pienen kunnan resurssit eivät riitä kokonaisuuden hahmottamiseen. Jos yhtiöt vielä, "ajan säästämiseksi", saavat luvan laatia ja rahoittaa kaavamuutoksia, kunnan kädet ovat sen jälkeen sidotut ja silmät peitetyt.
Toivon, että viranomaiset ja kaikki asianosaiset miettivät tarkkaan miten näihin hankkeisiin tulisi suhtautua ja mitä seurauksia niistä voi olla – ennen kuin on liian myöhäistä.
Roy Granroth
Porvoo
perjantai 15. helmikuuta 2008
Kärnkraftshysteri
HBL 15.02.2008
Östra Nylands kustvatten påverkas av Fortums nuvarande två kraftverksenheter vilka tillsammans producerar 1000 MW el. För att kunna göra det bör processen kylas ned vilket betyder att 1700 MW värmeeffekt pumpas ut i havet med kylvattnet. Förutom denna miljöbelastning planerar Fortum en utbyggnad av sin kapacitet på Hästholmen varvid värmeutsläppet ökar med 1700-3000 MW för att få 1000-1800 MW mera el. Fennovoima i sin tur planerar kraftverksenheter alldeles i grannskapet till Hästholmen i Strömfors. Dessa skulle pumpa 3500 – 4300 MW värme ut i havet för att kunna producera 1500 – 2500 MW el.
Om dessa planer förverkligas maximalt uppgår värmebelastningen på kustvattnen i Östra Nyland till 9000 MW vilket är 5 gånger mera än vad kraftverken på Hästholmen i dag åstadkommer. Denna effekt 9000 MW omräknad till värmeenergi, med vilken havsvattnet uppvärms, motsvarar ca 70 TWh ( 1 TWh = 1 000 000 MWh). Som jämförelse kan nämnas att Helsingfors stads fjärrvärmebehov är 6 TWh. Dessa är tillsvidare planer men visar ändå att Fennovoima inte har intresse av miljösynpunkter då man planerar sin verksamhet utan helhetssyn.
Man frågar sig om detta är början till en kärnkraftshysteri eller om det är följden av fri konkurrens som styrs av aktörer från länder där utbyggnaden av kärnkraft är förbjuden. För drygt ett år sedan var det enligt stamnätsbolaget Finngrid och ansvarigt ministerium tekniskt-ekonomiskt svårbemästrat att ansluta en 1000 MW:s inmatningskabel från Ryssland till södra Finlands stamnät. Fennovoima presenterar ett miljökonsekvensbedömningsprogram (MKB) som inte beaktar att Fortum redan har presenterat sina utbyggnadsplaner. För i annat fall skulle man inte ha valt Strömfors som en placeringsort. MKB bör utgå från det totala maximala värmeutsläpp som Fortum och Fennovoima för fram för att MKB skall ge en rätt bild av de ansvarslösa planer som nu presenteras för Östra Nyland. Badinrättningen som planeras vid Lovisavikens strand passar åtminstone bra in i helheten.
Ett kärnkraftsbygge och behövligt elnät är en så stor investering och tidtabellerna är så snäva att en liten kommuns resurser inte räcker till att överblicka helheten. Om bolagen ännu får lov att utarbeta och bekosta planeförändringar för att vinna tid är kommunens händer låsta och ögon förbundna.
Jag hoppas att alla myndigheter och andra berörda personer tar sig en extra funderare över vad som följer av dessa svåra beslut innan det är för sent.
Roy Granroth
Borgå
HBL 15.02.2008
Östra Nylands kustvatten påverkas av Fortums nuvarande två kraftverksenheter vilka tillsammans producerar 1000 MW el. För att kunna göra det bör processen kylas ned vilket betyder att 1700 MW värmeeffekt pumpas ut i havet med kylvattnet. Förutom denna miljöbelastning planerar Fortum en utbyggnad av sin kapacitet på Hästholmen varvid värmeutsläppet ökar med 1700-3000 MW för att få 1000-1800 MW mera el. Fennovoima i sin tur planerar kraftverksenheter alldeles i grannskapet till Hästholmen i Strömfors. Dessa skulle pumpa 3500 – 4300 MW värme ut i havet för att kunna producera 1500 – 2500 MW el.
Om dessa planer förverkligas maximalt uppgår värmebelastningen på kustvattnen i Östra Nyland till 9000 MW vilket är 5 gånger mera än vad kraftverken på Hästholmen i dag åstadkommer. Denna effekt 9000 MW omräknad till värmeenergi, med vilken havsvattnet uppvärms, motsvarar ca 70 TWh ( 1 TWh = 1 000 000 MWh). Som jämförelse kan nämnas att Helsingfors stads fjärrvärmebehov är 6 TWh. Dessa är tillsvidare planer men visar ändå att Fennovoima inte har intresse av miljösynpunkter då man planerar sin verksamhet utan helhetssyn.
Man frågar sig om detta är början till en kärnkraftshysteri eller om det är följden av fri konkurrens som styrs av aktörer från länder där utbyggnaden av kärnkraft är förbjuden. För drygt ett år sedan var det enligt stamnätsbolaget Finngrid och ansvarigt ministerium tekniskt-ekonomiskt svårbemästrat att ansluta en 1000 MW:s inmatningskabel från Ryssland till södra Finlands stamnät. Fennovoima presenterar ett miljökonsekvensbedömningsprogram (MKB) som inte beaktar att Fortum redan har presenterat sina utbyggnadsplaner. För i annat fall skulle man inte ha valt Strömfors som en placeringsort. MKB bör utgå från det totala maximala värmeutsläpp som Fortum och Fennovoima för fram för att MKB skall ge en rätt bild av de ansvarslösa planer som nu presenteras för Östra Nyland. Badinrättningen som planeras vid Lovisavikens strand passar åtminstone bra in i helheten.
Ett kärnkraftsbygge och behövligt elnät är en så stor investering och tidtabellerna är så snäva att en liten kommuns resurser inte räcker till att överblicka helheten. Om bolagen ännu får lov att utarbeta och bekosta planeförändringar för att vinna tid är kommunens händer låsta och ögon förbundna.
Jag hoppas att alla myndigheter och andra berörda personer tar sig en extra funderare över vad som följer av dessa svåra beslut innan det är för sent.
Roy Granroth
Borgå
HBL 15.02.2008
tiistai 12. helmikuuta 2008
Ei toista ydinvoimala-aluetta!
"Ei toista ydinvoimala-aluetta Suomenlahdelle", on Ruotsinpyhtään saaristolaisten ja kesäasukkaitten tarkennettu päämäärä.
Fennovoiman ydinvoimalahanke Ruotsinpyhtäällä etenee kaikessa hiljaisuudessa. Fennovoima vie YVA -selvitystään eteenpäin, ottamatta huomioon Ruotsinpyhtään saaristolaisten ja kesäasukkaitten mielipiteitä, 1500 ihmisen kannanottoja!
Puolesta ja vastaan lobbausta tehdään toki eri tahoilla. Haluamme kuitenkin nostaa esille sen tosiasian, että asiat etenevät liian nopeasti. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että kaikki kuntalaiset, vaikutusalueen asukkaat ja poliitikot pohtivat Fennovoiman hankkeen kauaskantoisia vaikutuksia.
Ruotsinpyhtään kunnanvaltuusto teki selväsanaisen kiitettävän päätöksen syksyllä 2007, jolloin valtuusto suostui siihen, että Fennovoima tekee lain edellyttämän YVA -selvityksen Ruotsinpyhtään kunnan alueella koskien ydinvoimalaitoksen rakentamista Ruotsinpyhtään saaristoon. Samassa päätöksessä todetaan, että kunnan tulevat päätökset, koskien ydinvoimahanketta, perustuvat tähän aikanaan valmistuvaan YVA -selvitykseen. Näin kunnan viranomaisilla ja valtuutetuilla on edes joku perusta tulevien päätösten tekemiseen. YVA -selvitys valmistuu vasta vuoden 2008 loppupuolella, mahdollisesti vasta vuonna 2009. Kunnanvaltuuston päätös kuvaa määrätietoisuutta ja perusteellista harkintaa, jota kyseinen hanke edellyttää.
Fennovoima on laittanut omat selvitykset liikkeelle ja samalla se on käynnistänyt oma-aloitteisesti ydinvoimalaitosalueen kaavoitushankkeen. Kaavoituksella on kiire, muuten omistajat, saksalainen E.ON ja muut omistajat eivät saa haluamaansa tulosta aikataulussa. Tulosodotusten vuoksi Fennovoima vaatii kunnanvaltuutetuilta päätöstä kaavoituksen aloittamiseksi. Helmikuun aikana pidetään päätöspalavereja, joissa Fennovoima hakee Ruotsinpyhtään kunnanvaltuutetuilta myöntävää ennakkolupausta kaavoituspäätökselle. Sanomattakin on selvää, että kunnanvaltuutetut odottavat YVA -selvityksen tuloksia ja pidättäytyvät noudattamasta Fennovoiman hätäistä aikataulua. Kun valtuutetut tekevät asiasta päätöksiä tulevana syksynä tai mahdollisesti vasta 2009, tehdään ne toteutetun YVA selvityksen perusteella, kun on kuultu äänestäjiä ja kesäasukkaita. Fennovoiman tulee kunnioittaa aikaisempia päätöksiä, jotka osoittivat valtuutetuilta selkärankaa ja noin toimien vältetään turhat selittelyt, kun päättäjillä on enemmän faktaa käytössä.
Alueen vakituisten ja kesä-asukkaiden tulee muistaa, että ydinvoimalahanke ei ole pelkkä laitosrakennus. Sähköenergian näkymättömyys ei tee sen siirtolinjoista näkymättömiä. Kyseiset sähkölinjat tarvitsevat n. 300 m leveän uran varoalueineen, kapean Vaahterpään niemen halki. Todennäköisesti Tesjoella linjat kulkisivat asuinalueen vierestä, kun tehokkuutta ja taloudellisuutta tavoitellaan. Vastaavasti pitää rakentaa leveä, kantavuudeltaan riittävä ja suora tie laitokselle siltoineen. Nämä asiat eivät tule näkymään ydinvoimalaitoksen YVA -selvityksessä, vaan niitä pidetään itsestäänselvyyksinä sen jälkeen, kun laitoksen rakentamispäätös on olemassa. Kyseiset alueet pakkolunastetaan ja maanomistajien maankäyttöoikeutta rajoitetaan Fennovoiman edun nimissä ja toteutuksesta vastaa Fingrid Oyj ja Destia, ent. Tielaitos. Viulut maksavat veronmaksajat veroina ja Fennovoiman asiakkaat sähkölaskuissaan.
Mitä nämä asiat merkitsevät Vaahterpään alueelle ja lähialueen infrastruktuurille, voimakasta kehittymistä teollisuusalueen suuntaan? Sitäkö me haluamme? Tämän vuoksi me emme kannatta toista ydinvoima-aluetta Suomenlahdelle, vaan alueen nykyisten luontoarvojen ja ihmisarvojen säilyttämistä. Yksi ydinvoimala-alue Itä-Uudellamaalla riittää.
Tilli
Fennovoiman ydinvoimalahanke Ruotsinpyhtäällä etenee kaikessa hiljaisuudessa. Fennovoima vie YVA -selvitystään eteenpäin, ottamatta huomioon Ruotsinpyhtään saaristolaisten ja kesäasukkaitten mielipiteitä, 1500 ihmisen kannanottoja!
Puolesta ja vastaan lobbausta tehdään toki eri tahoilla. Haluamme kuitenkin nostaa esille sen tosiasian, että asiat etenevät liian nopeasti. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että kaikki kuntalaiset, vaikutusalueen asukkaat ja poliitikot pohtivat Fennovoiman hankkeen kauaskantoisia vaikutuksia.
Ruotsinpyhtään kunnanvaltuusto teki selväsanaisen kiitettävän päätöksen syksyllä 2007, jolloin valtuusto suostui siihen, että Fennovoima tekee lain edellyttämän YVA -selvityksen Ruotsinpyhtään kunnan alueella koskien ydinvoimalaitoksen rakentamista Ruotsinpyhtään saaristoon. Samassa päätöksessä todetaan, että kunnan tulevat päätökset, koskien ydinvoimahanketta, perustuvat tähän aikanaan valmistuvaan YVA -selvitykseen. Näin kunnan viranomaisilla ja valtuutetuilla on edes joku perusta tulevien päätösten tekemiseen. YVA -selvitys valmistuu vasta vuoden 2008 loppupuolella, mahdollisesti vasta vuonna 2009. Kunnanvaltuuston päätös kuvaa määrätietoisuutta ja perusteellista harkintaa, jota kyseinen hanke edellyttää.
Fennovoima on laittanut omat selvitykset liikkeelle ja samalla se on käynnistänyt oma-aloitteisesti ydinvoimalaitosalueen kaavoitushankkeen. Kaavoituksella on kiire, muuten omistajat, saksalainen E.ON ja muut omistajat eivät saa haluamaansa tulosta aikataulussa. Tulosodotusten vuoksi Fennovoima vaatii kunnanvaltuutetuilta päätöstä kaavoituksen aloittamiseksi. Helmikuun aikana pidetään päätöspalavereja, joissa Fennovoima hakee Ruotsinpyhtään kunnanvaltuutetuilta myöntävää ennakkolupausta kaavoituspäätökselle. Sanomattakin on selvää, että kunnanvaltuutetut odottavat YVA -selvityksen tuloksia ja pidättäytyvät noudattamasta Fennovoiman hätäistä aikataulua. Kun valtuutetut tekevät asiasta päätöksiä tulevana syksynä tai mahdollisesti vasta 2009, tehdään ne toteutetun YVA selvityksen perusteella, kun on kuultu äänestäjiä ja kesäasukkaita. Fennovoiman tulee kunnioittaa aikaisempia päätöksiä, jotka osoittivat valtuutetuilta selkärankaa ja noin toimien vältetään turhat selittelyt, kun päättäjillä on enemmän faktaa käytössä.
Alueen vakituisten ja kesä-asukkaiden tulee muistaa, että ydinvoimalahanke ei ole pelkkä laitosrakennus. Sähköenergian näkymättömyys ei tee sen siirtolinjoista näkymättömiä. Kyseiset sähkölinjat tarvitsevat n. 300 m leveän uran varoalueineen, kapean Vaahterpään niemen halki. Todennäköisesti Tesjoella linjat kulkisivat asuinalueen vierestä, kun tehokkuutta ja taloudellisuutta tavoitellaan. Vastaavasti pitää rakentaa leveä, kantavuudeltaan riittävä ja suora tie laitokselle siltoineen. Nämä asiat eivät tule näkymään ydinvoimalaitoksen YVA -selvityksessä, vaan niitä pidetään itsestäänselvyyksinä sen jälkeen, kun laitoksen rakentamispäätös on olemassa. Kyseiset alueet pakkolunastetaan ja maanomistajien maankäyttöoikeutta rajoitetaan Fennovoiman edun nimissä ja toteutuksesta vastaa Fingrid Oyj ja Destia, ent. Tielaitos. Viulut maksavat veronmaksajat veroina ja Fennovoiman asiakkaat sähkölaskuissaan.
Mitä nämä asiat merkitsevät Vaahterpään alueelle ja lähialueen infrastruktuurille, voimakasta kehittymistä teollisuusalueen suuntaan? Sitäkö me haluamme? Tämän vuoksi me emme kannatta toista ydinvoima-aluetta Suomenlahdelle, vaan alueen nykyisten luontoarvojen ja ihmisarvojen säilyttämistä. Yksi ydinvoimala-alue Itä-Uudellamaalla riittää.
Tilli
Bryt loppet, Fennovoima!
Rätten att få bygga ett atomkraftverk har utvecklats till århundradets kapplöpning. I och med att minister Pekkarinen uppvisade vinnarpokalen i form av 1 st kraftverk började den verkliga slutspurten. Racet har tre tävlande men får bara en vinnare. Två av tävlarna är gamla rävar med lång erfarenhet av att såväl bygga som utveckla och underhålla atomkraftverk. Den tredje är en nybörjare som helt enkelt hamnat i fel klass. Den samlade erfarenheten hos Fortum och Industrins kraft har säkert varit rätt dyrköpt men ger dem i gengäld ett enormt försprång framom den tredje deltagaren d.v.s Fennovoima.
Varför så? – Jo, Fennovoima är ett nygrundat bolag eller borde det kallas en skapelse, som formats av, i och för sej seriösa parter, av vilka de allra flesta totalt saknar erfarenhet av elproduktion. Då det gäller produktion av atomenergi begränsas erfarenheten till endast en aktör d.v.s tyska E.on vars roll Fennovoima gärna vill undanhålla för utomstående. Fortum och Industrins Kraft har fungerande företagsorganisationer. Fennovoima en liten styrgrupp. Fortum och I.K har sina byggnadsplatser klart utstakade. Fennovoima driver en febril hetsjakt med att söka en ort som skulle vara redo att ta emot dem. Fortum och IK har i långt färdigt dragna distributionsnät fram till riksnätet. Fennovoima måste med våldsmetoder skaffa fram mark för kraftledning. MKB ligger så gott som klara förutom Fennovoimas som just har påbörjats.
Och det allra viktigaste, Fortum och Industrins Kraft har klara planer på och redan kommit långt med byggandet av slutdeponeringsplats för det eländiga avfallet de producerar. Fennovoima har ingenting. Vad nytt skulle då Fennovoima kunna tillföra den finländska energimarknaden som de redan existerande två stora erfarna saknar? Sannolikt ingenting. Jämförelsen kunde göras mycket längre men redan detta visar att det bästa vore att Fennovoima bekänner färg och bryter loppet nu. Vill inte kalla Fennovoima en riskfaktor men nog ett osäkert kort.
Rolf Ståhls
Lovisa / Strömfors
Varför så? – Jo, Fennovoima är ett nygrundat bolag eller borde det kallas en skapelse, som formats av, i och för sej seriösa parter, av vilka de allra flesta totalt saknar erfarenhet av elproduktion. Då det gäller produktion av atomenergi begränsas erfarenheten till endast en aktör d.v.s tyska E.on vars roll Fennovoima gärna vill undanhålla för utomstående. Fortum och Industrins Kraft har fungerande företagsorganisationer. Fennovoima en liten styrgrupp. Fortum och I.K har sina byggnadsplatser klart utstakade. Fennovoima driver en febril hetsjakt med att söka en ort som skulle vara redo att ta emot dem. Fortum och IK har i långt färdigt dragna distributionsnät fram till riksnätet. Fennovoima måste med våldsmetoder skaffa fram mark för kraftledning. MKB ligger så gott som klara förutom Fennovoimas som just har påbörjats.
Och det allra viktigaste, Fortum och Industrins Kraft har klara planer på och redan kommit långt med byggandet av slutdeponeringsplats för det eländiga avfallet de producerar. Fennovoima har ingenting. Vad nytt skulle då Fennovoima kunna tillföra den finländska energimarknaden som de redan existerande två stora erfarna saknar? Sannolikt ingenting. Jämförelsen kunde göras mycket längre men redan detta visar att det bästa vore att Fennovoima bekänner färg och bryter loppet nu. Vill inte kalla Fennovoima en riskfaktor men nog ett osäkert kort.
Rolf Ståhls
Lovisa / Strömfors
Dåliga stilpoäng för Fennovoima
Då Fennovoimas planer på ett atomkraftverk i Strömfors skärgård kom till allmän kännedom senaste höst, väckte det starka och hos många av oss väldigt negativa reaktioner. Blotta tanken på ett atomkraftverk mitt i den vackraste, känsligaste och i många avseenden mest orörda delen av skärgården, var fullständigt horribel och avskräckande.
Också en snabb och rätt ytlig genomläsning av Fennovoimas miljökonsekvensprogram, som nu ligger framlagt, visar att alla farhågor är helt berättigade. Miljöpåverkningarna av ett eventuellt atomkraftverk skulle få en omfattning som sannolikt kommer att bli fullständigt oacceptabla.
Därför gjorde Strömfors kommunfullmäktige ett klokt beslut då man i samband med MKB fastställde att inga andra åtgärder startas eller påbörjas innan miljöutvärderingarna är slutförda. Detta entydiga ställningstagande av Strömfors beslutfattare tycks Fennovoima varken förstå eller respektera, Vilka fasoner! Atomkraftsbyggaren vill i rasande fart påbörja en planeändring av den gällande delgeneralplanen för Wahterpää- Gäddbergsöområdet . Den nu gällande planen är både väl genomtänkt och väl utförd där såväl kommun som kommuninnevånare och skäribor gemensamt och i gott samförstånd skapat en framtidsvision för en levande skärgård. Det är så det skall vara och det är så vi vill ha det.
Att kommunen har en suverän och definitiv beslutanderätt i planefrågor på denna nivå är helt entydigt och klart. Om det mot förmodan i något skede skulle framkomma behov av planeändringar är det också lika entydigt och klart att det just är kommunen som påbörjar, leder planeringsarbetet och i intimt samarbete med kommuninvånarna i det berörda området besluter om eventuella åtgärder. Det är inte bara en rätt utan också en skyldighet.
Därför bör Fennovoimas påtryckningar i planefrågorna ses som respektlösa och fula påhopp
och sålunda få det bemötande de förtjänar. Är det såhär Fennovoima uppfattar sitt snack om "kompanjonskap". Ve och fasa!
Rolf Ståhls
Också en snabb och rätt ytlig genomläsning av Fennovoimas miljökonsekvensprogram, som nu ligger framlagt, visar att alla farhågor är helt berättigade. Miljöpåverkningarna av ett eventuellt atomkraftverk skulle få en omfattning som sannolikt kommer att bli fullständigt oacceptabla.
Därför gjorde Strömfors kommunfullmäktige ett klokt beslut då man i samband med MKB fastställde att inga andra åtgärder startas eller påbörjas innan miljöutvärderingarna är slutförda. Detta entydiga ställningstagande av Strömfors beslutfattare tycks Fennovoima varken förstå eller respektera, Vilka fasoner! Atomkraftsbyggaren vill i rasande fart påbörja en planeändring av den gällande delgeneralplanen för Wahterpää- Gäddbergsöområdet . Den nu gällande planen är både väl genomtänkt och väl utförd där såväl kommun som kommuninnevånare och skäribor gemensamt och i gott samförstånd skapat en framtidsvision för en levande skärgård. Det är så det skall vara och det är så vi vill ha det.
Att kommunen har en suverän och definitiv beslutanderätt i planefrågor på denna nivå är helt entydigt och klart. Om det mot förmodan i något skede skulle framkomma behov av planeändringar är det också lika entydigt och klart att det just är kommunen som påbörjar, leder planeringsarbetet och i intimt samarbete med kommuninvånarna i det berörda området besluter om eventuella åtgärder. Det är inte bara en rätt utan också en skyldighet.
Därför bör Fennovoimas påtryckningar i planefrågorna ses som respektlösa och fula påhopp
och sålunda få det bemötande de förtjänar. Är det såhär Fennovoima uppfattar sitt snack om "kompanjonskap". Ve och fasa!
Rolf Ståhls
Avoin kirje Natrille
Viestintäjohtaja Pasi Natri
Esititte Loviisan sanomissa 29.1 erinäisiä toteamuksia edustamanne monikansallisen ydinenergiayhtiön toimintatavoista, omistussuhteista, sähkön hintakehityksestä sekä yhtiön huolesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Energia-asiantuntijoilla ja ympäristöjärjestöillä on joihinkin esittämiinne väittämiin luultavimmin melko poikkeava näkemys. Yritysten omistussuhteissakin tapahtuu nykyisin nopeita muutoksia. Näin voi käydä myös monikansallisissa ydinenergiayhtiöissä, kuten Fennovoimassa. Saksalaisomistuksen osuus edustamassanne yhtiössä saattaa olla kirjoituksemme julkaisuaikaan aivan eri, kuin sitä laadittaessa.
Emme takerru em. yksityiskohtiin, mutta totesitte kirjoituksessanne myös: kunnalle tai yksittäisille ihmisille ei ydinvoimahankkeesta aiheudu taloudellisia menetyksiä.
Tämä seikka vaatii taholtanne laajemman selvityksen, puolihuolimaton tokaisu ei riitä. Edustamanne monikansallisen ydinenergiayhtiön hanke ydinenergiatuotantoalueen perustamiseksi ainutlaatuiseen saaristoomme vaikeuttaa, tai vie kokonaan edellytykset harjoittaa perinteisiä saaristoelinkeinojamme.
Yhtiönne kaavaileman hankkeen tuomat pelot ja uhkakuvat ovat jo nyt lähes kestämättömiä, vaikka suunnittelu on vasta alussa. Työ- ja elinympäristömme muuttuminen monikansalliseksi ydinenergiatuotantoalueeksi ja ydinjätteen loppusijoituspaikaksi, olisi perheillemme murhenäytelmä. Ympäristö ei olisi enää se turvallinen, idyllinen saaristomiljöö, joka se vuosia sitten saareen muuttaessamme oli.
Koska lastemme sekä leipä, että kasvuympäristö ovat nyt uhattuina, kysymme Teiltä, viestintäjohtaja Pasi Natri, mitä päätöksiä edustamanne monikansallinen ydinenergiayhtiö on kaltaistemme tavallisten suomalaisten saarelaisperheiden taloudellisestikin turvatun tulevaisuuden varmistamiseksi tehnyt?
Mikael Lindholm
kalastaja
Söderby
Jyrki Ikonen
veneenrakentaja
Jomalsund
Esititte Loviisan sanomissa 29.1 erinäisiä toteamuksia edustamanne monikansallisen ydinenergiayhtiön toimintatavoista, omistussuhteista, sähkön hintakehityksestä sekä yhtiön huolesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Energia-asiantuntijoilla ja ympäristöjärjestöillä on joihinkin esittämiinne väittämiin luultavimmin melko poikkeava näkemys. Yritysten omistussuhteissakin tapahtuu nykyisin nopeita muutoksia. Näin voi käydä myös monikansallisissa ydinenergiayhtiöissä, kuten Fennovoimassa. Saksalaisomistuksen osuus edustamassanne yhtiössä saattaa olla kirjoituksemme julkaisuaikaan aivan eri, kuin sitä laadittaessa.
Emme takerru em. yksityiskohtiin, mutta totesitte kirjoituksessanne myös: kunnalle tai yksittäisille ihmisille ei ydinvoimahankkeesta aiheudu taloudellisia menetyksiä.
Tämä seikka vaatii taholtanne laajemman selvityksen, puolihuolimaton tokaisu ei riitä. Edustamanne monikansallisen ydinenergiayhtiön hanke ydinenergiatuotantoalueen perustamiseksi ainutlaatuiseen saaristoomme vaikeuttaa, tai vie kokonaan edellytykset harjoittaa perinteisiä saaristoelinkeinojamme.
Yhtiönne kaavaileman hankkeen tuomat pelot ja uhkakuvat ovat jo nyt lähes kestämättömiä, vaikka suunnittelu on vasta alussa. Työ- ja elinympäristömme muuttuminen monikansalliseksi ydinenergiatuotantoalueeksi ja ydinjätteen loppusijoituspaikaksi, olisi perheillemme murhenäytelmä. Ympäristö ei olisi enää se turvallinen, idyllinen saaristomiljöö, joka se vuosia sitten saareen muuttaessamme oli.
Koska lastemme sekä leipä, että kasvuympäristö ovat nyt uhattuina, kysymme Teiltä, viestintäjohtaja Pasi Natri, mitä päätöksiä edustamanne monikansallinen ydinenergiayhtiö on kaltaistemme tavallisten suomalaisten saarelaisperheiden taloudellisestikin turvatun tulevaisuuden varmistamiseksi tehnyt?
Mikael Lindholm
kalastaja
Söderby
Jyrki Ikonen
veneenrakentaja
Jomalsund
Sanasta miestä, sarvesta härkää
Pasi Natrille sanoista ja sisällöistä!
Pasi Natri moitti minua kirjoituksessaan 'vaatia'- sanan käyttämisestä ydinvoimalatontin kaavoitusasiassa. Sana tuli Kymen Sanomat-lehden otsikoinnista: ' Fennovoima haluaa voimalalleen kaavoitetun tontin'. Haluta - vaatia?
Mutta sisältöihin: 'Ensin tehdään YVA-selvitys - mahdolliset jatkotoimenpiteet, kuten asemakaavaan liittyvät muutokset, tehdään eri päätöksellä vasta YVA-selvityksen lausunnon tultua TEM:ltä.' Se on Ruotsinpyhtään kunnan hyvin perusteltu, järkevä päätös.
Fennovoima haluaa nyt kiirehtiä kaavan avaamista kunnan päätöksestä huolimatta.
Kunnallinen itsehallinto on viestintäpäällikkö Natrin mukaan ' uuden ydinvoimalan rakentamisen viivyttämistä hallinnollisin syin'. Toivottavasti se ei ole Fennovoima Oy:n virallinen käsitys kunnallisesta demokratiasta.
Lopuksi lainaus Lauri Ihalaiselta 2.2.2008: 'Ärhäkän, itseriittoisen markkinatalouden lainalaisuudet syövät uskoa demokraattiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen.'
Kauno Hakala
seniorirehtori
Kotka/Kampuslandet
Pasi Natri moitti minua kirjoituksessaan 'vaatia'- sanan käyttämisestä ydinvoimalatontin kaavoitusasiassa. Sana tuli Kymen Sanomat-lehden otsikoinnista: ' Fennovoima haluaa voimalalleen kaavoitetun tontin'. Haluta - vaatia?
Mutta sisältöihin: 'Ensin tehdään YVA-selvitys - mahdolliset jatkotoimenpiteet, kuten asemakaavaan liittyvät muutokset, tehdään eri päätöksellä vasta YVA-selvityksen lausunnon tultua TEM:ltä.' Se on Ruotsinpyhtään kunnan hyvin perusteltu, järkevä päätös.
Fennovoima haluaa nyt kiirehtiä kaavan avaamista kunnan päätöksestä huolimatta.
Kunnallinen itsehallinto on viestintäpäällikkö Natrin mukaan ' uuden ydinvoimalan rakentamisen viivyttämistä hallinnollisin syin'. Toivottavasti se ei ole Fennovoima Oy:n virallinen käsitys kunnallisesta demokratiasta.
Lopuksi lainaus Lauri Ihalaiselta 2.2.2008: 'Ärhäkän, itseriittoisen markkinatalouden lainalaisuudet syövät uskoa demokraattiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen.'
Kauno Hakala
seniorirehtori
Kotka/Kampuslandet
keskiviikko 6. helmikuuta 2008
"Verkkoliiterissä" ja "Sirppiliiterissä" kuhisi
Hyvät saariston ystävät.
"Pro Saaristo" -komitean "Suuri Toimikunta" piti kokouksen kotipesässämme, 02.02.2008
Ringborgissa, joka oli lämmitetty juuri sopivasti kuluvan vuoden kuuman toiminnan käynnistämiseen 05.02.2008, siniristilippujen liehuessa saloissaan!
Päätimme aloittaa tiukkaan argumentointiin perustuvan kirjoittelun paikallislehdissä ja valtakunnan mediassa, joka laajentunee myös maakuntien ykkösiin vuoden aikana. Ensimmäiset jutut ovat jo julkaistut saaristolaisten toimesta paikallismedioissa, joita kirjoituksia voitte seurata täällä omassa blogissamme ja ovat myös teidän kommentoitavissanne. Osallistukaa itsekin mediakeskusteluun täysin rinnoin. Ei ole asiaa, jota ei kannattaisi nostaa esiin tässä monikansallisen Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen torjumisessa täällä Ruotsinpyhtään saaristossa ja koko Suomenlahdella.
Eilen, 11.02.2008 järjesti TEM monikansallisen Fennovoima Oy:n YVA -ohjelmaluonnoksen julkipanon yhteydessä yleisötilaisuuden Ruotsinpyhtään työväentalolla salintäyteiselle yleisölle. Tilaisuudessa tuli selväksi, että jos TEM ei pidä huolestuneitten kansalaisten puolia tässä monikansallisen Fennovoima Oy:n luonnonvastaisessa hankeessa, tulee myös heidän laatimansa YVA -selvitys olemaan meidän kannalta täysin arvoton painotuote.
Kuten hyväksytyt väitöskirjatkin ovat viimekuukausina osoittaneet tieteellisiin tutkimuksiin perustuen, ovat YVA -menettelyt vain tapa antaa hankevastaavan aikomuksista foorumi kansalaisille omien huoliensa, pelkojensa ja jopa kiistattomien faktojensa esiintuomiseen, mutta jotka eivät siirry selvitettävien, tutkittavien, mitattavien ja vuosikymmeniksi seurattavien asioitten ja seurausten kauaskantoiseen suunnitelmaan.
Siitä pitää huolen pukki, kaalimaamme vartija, joka on itse itsensä nimittänyt painotuotteensa sensoriksi! Sana on kyllä vapaa, mutta meidän sanamme eivät tule heidän toimestaan painetuiksi ja sen myötä myös tutkituiksi.
Missä on toivomme?
Me luotamme siihen, että TEM pitää kansalaisten puolia ja edellyttää, että tuo hankevastaava vastaa aivan oikeutetusti siitä, että hyvin perustellut vaatimuksemme tutkittavista, selvitetävistä, mitattavista ja vuosikymmeniä eteen päin seurattavista asioista otetaan mukaan YVA -ohjelmaan, YVA -selvitykseen ja sen myötä seurantasuunnitelmaan.
"Pikajunavauhti", jolla monikansallinen Fennovoima Oy nyt vie hankettaan läpi, jättää monet asiat tutkimatta ja selvittämättä jo siitä luonnollisesta syystä, että kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen leuto.
Suuri yllätys kansalaisille oli em. tilaisuudessa se, että monikansallisen Fennovoima OY:n uskottelu, että he eivät tule edellyttämään pakkolunastuksia tai rajoittamaan maanomistajien maankäyttöoikeuksia, on täysin totta.
He vain jättävät kertomatta, että tuon heidän hankkeensa yhden likaisen työn osuuden hoitavat heidän - ja viran puolesta Fingrid ja Destia, entinen Tielaitos!
Kaivakaa kartat esiin ja piirrelkää tulevia tielinjoja ja sähkölinjoja halki Vahterpään! Sitten onkin teidän aikanne ryhtyä kyselemään oikeuksienne perään monikansallisen Fennovoima Oy:n puuhamiehiltä. Leveyttä ja pituutta kyseisillä urilla maastossa on, heidän silmissään kangastelevalta kilometritehtaalta kauas Tesjoen pohjoispuolelle, jonne toki toivomme heidän siirtyvänkin, tosin nykyistä tieuraa pitkin.
Päämäärämme on selvä ja selkeä:
"Ei toista ydinvoimala-aluetta Suomenlahdelle."
Paavo Laurikainen
'Pro saaristo' -komitea
Projekti -ja tiedotusvastaava
gsm: 050 3583413
e-mail: paavo.laurikainen@windowslive.com
'Pro saaristo' -blogi: http://www.ruotsinpyhtaa.blogspot.com/
Adressi: www.adressit.com/ei-ydinvoimaa
Se on paljastettu!
05.02.2008 asetti Työvoima- ja elinkeinoministeriö, TEM, julkisen arvioinnin kohteeksi monikansallisen Fennovoima Oy:n YVA -ohjelman. Voitte käydä lukemassa sitä osoitteessa; www.tem.fi/
Parasta on kuitenkin se, että tulette itse TEM:n järjestämään yleisötilaisuuteen maanantaina 11.02.2008 klo 18.30 Ruotsinpyhtään Ruukkiin, työväentalolle, Forssellesintie 2.
Siellä voi TEM:n edustajien läsnäollessa esittää tiukkoja kysymyksiä Fennovoima Oy:n edustajille siitä, että miksi seurantaryhmän erittäin hyvin perustellut tutkittavat ja selvitettävät asiat eivät ole monikansallisen Fennovoima Oy:n YVA -ohjelmaan sisältyneet.
Sen perään pitää myös kysyä, että miksi he painostavat Ruotsinpyhtään kunnanvaltuutettuja avaamaan kaavan auki, vaikka valtuusto, hallitus ja kunnanjohtaja ovat moneen kertaan tuoneet kantansa esille: "Ensin YVA -selvitys ja sitten vasta on seuraavien päätösten aika."
Jos sisätilat loppuvat, niin pidetään turpakäräjät ulkosalla, kyllä jutun juurta riittää!
Tavataan Ruukissa!
Paavo Laurikainen
Projekti- ja tiedotusvastaava
"Pro Saaristo" -komitea
Parasta on kuitenkin se, että tulette itse TEM:n järjestämään yleisötilaisuuteen maanantaina 11.02.2008 klo 18.30 Ruotsinpyhtään Ruukkiin, työväentalolle, Forssellesintie 2.
Siellä voi TEM:n edustajien läsnäollessa esittää tiukkoja kysymyksiä Fennovoima Oy:n edustajille siitä, että miksi seurantaryhmän erittäin hyvin perustellut tutkittavat ja selvitettävät asiat eivät ole monikansallisen Fennovoima Oy:n YVA -ohjelmaan sisältyneet.
Sen perään pitää myös kysyä, että miksi he painostavat Ruotsinpyhtään kunnanvaltuutettuja avaamaan kaavan auki, vaikka valtuusto, hallitus ja kunnanjohtaja ovat moneen kertaan tuoneet kantansa esille: "Ensin YVA -selvitys ja sitten vasta on seuraavien päätösten aika."
Jos sisätilat loppuvat, niin pidetään turpakäräjät ulkosalla, kyllä jutun juurta riittää!
Tavataan Ruukissa!
Paavo Laurikainen
Projekti- ja tiedotusvastaava
"Pro Saaristo" -komitea
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)