Ydinlaitoksen rakentamisen päätöksentekoprosessi
1. Voimayhtiö laatii ympäristövaikutusten arvioinnin laitoksen rakentamisesta ja käytöstä.
Ydinlaitos voi olla esimerkiksi voimalaitos tai loppusijoitustila.
2. Voimayhtiö jättää hakemuksen kauppa- ja teollisuusministeriöön saadakseen periaatepäätöksen
laitoksen rakentamisesta.
3. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyytää alustavan turvallisuusarvion Säteilyturvakeskukselta
sekä lausunnot ympäristöministeriöltä, kunnalta, johon laitos aiotaan sijoittaa, ja sen
naapurikunnilta sekä monilta muilta viranomaisilta ja asiaan vaikuttavilta tahoilta.
Sijaintikunnalla on ratkaiseva veto-oikeus laitosta vastaan.
4. Kauppa- ja teollisuusministeriö järjestää kuulemistilaisuudet suunnitellun laitospaikkakunnan
ja sen naapurikuntien asukkaille.
5. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen edellyttäen, että laitoksen rakentaminen on
yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
6. Myönteinen periaatepäätös alistetaan eduskunnan vahvistettavaksi.
7. Voimayhtiö hakee rakentamislupaa valtioneuvostolta.
8. Valtioneuvosto myöntää luvan ydinlaitoksen rakentamiseen.
9. Voimayhtiö hakee laitokselle käyttölupaa.
10. Valtioneuvosto myöntää käyttöluvan laitokselle.
tämä teksti löytyi viellä vuonna 2002 osoitteesta
http://www.ktm.fi/ydinvoimala/index.htm,
nyt se on muuttanut.
PS
Kuten kohdasta 1 voi lukea (tosin rivien välistä), YVA-menettely ei johda 50%:n todennäköisyydellä hylkäämiseen, vaan jos YVA-ohjelma on tehty hyvin, tulos on aina, että asiaa koskevat lainkohdat on otettu laitoksen suunnittelussa huomioon. Toisin sanoen: YVA:ssa ei tule esiin näkökohtia, jotka estäisivät suunnitellun laitoksen rakentamisen.
maanantai 10. joulukuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuten kohdasta 1 voi lukea (tosin rivien välistä), YVA-menettely ei johda 50%:n todennäköisyydellä hylkäämiseen, vaan jos YVA-ohjelma on tehty hyvin, tulos on aina, että asiaa koskevat lainkohdat on otettu laitoksen suunnittelussa huomioon. Toisin sanoen: YVA:ssa ei tule esiin näkökohtia, jotka estäisivät suunnitellun laitoksen rakentamisen.
Tuossa on vinha perä. Ydinvoimalaihmisillä ei ole kaiketi silmää saariston luonnonkauneudelle. Ja sama vika lienee laeillakin. Laki ei näe, ei kuule, ei haista, eikä maistakaan.
"Tuossa on vinha perä. Ydinvoimalaihmisillä ei ole kaiketi silmää saariston luonnonkauneudelle. Ja sama vika lienee laeillakin. Laki ei näe, ei kuule, ei haista, eikä maistakaan."
Ydinvoimalaihmisillä ei varmasti ole silmää muulle kuin rahalle. Sen vuoksi kunnan päättäjät täytyykin saada tajuamaan, etteivät mahdolliset verotulot ole ainoa arvo, jolla ydinvoimalan sijoittamista voidaan mitata.
Arvokasta rannikkoa ja saaristoa voidaan hyödyntää muutenkin kuin täyttämällä se jatkuvan talouskasvun monumenteilla.
Esimerkiksi matkailun kehittäminen alueella toisi työpaikkoja ja veroeuroja samalla tavalla kuin ydinvoimala mutta ilman asukkaiden häätämistä, kiinteistöjen arvon alemenista tai turvallisuusriskejä.
Ruotsipyhtäällä onkin arvioitava halutaanko alueelle teräsaidoin suljettuja teollisuuslaitoksia asumattomine turvavyöhykkeineen vai vaikkapa lomakeskuksia tai kylpylöitä, jotka houkuttelevat alueelle niin matkailijoita kuin uusia asukkaitakin lisääntyvien työpaikkojen myötä.
Lähetä kommentti