Ydinvoimalan lauhdevesi tappaa

Jo vuonna 2007 oli Ruotsinpyhtään saaristolaisilla vakaa käsitys siitä, että ydinvoimalan lauhdevesillä on luonnonvastaisena lämmön pistekuormituksena tappava vaikutus Ruotsinpyhtään ja Loviisan merialueeseen. Tästä ovat monet asiantuntijatkin olleet saaristolaisten kanssa aivan samaa mieltä.

Kuoleva Itämeri ja etenkin sen Suomenlahti, nousi merkittäväksi teemaksi talvella 2008, kun Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen presidentinlinnassa pitämä "Presidenttifoorumi" otti aiheeksi kuolevan Itämeren pelastamisen. Presidenttimme tukema työ Itämeren pelastamiseksi jatkuu kansainvälisenä hankkeena, kuten olemme voineet suomalaisessakin mediassa todeta.

Saaristolaisten arkielämän kokemukset ovat nyt saaneet varmistuksen yllättävältä taholta, tiedemaailmasta, kun Säteilyturvakeskuksen (STUK) johtava asiantuntija, FL Erkki Ilus väitteli tohtoriksi Viikissä perjantaina 25.09.2009. Ohessa on Loviisan Sanomien toimittajan Auli Silmärin artikkeli kyseisestä väitöksestä, jota myös saaristolaiset olivat kuuntelemassa.

29.09.2009 Loviisan Sanomat, Auli Silmäri

"Rehevöityminen Loviisan laitoksen vesialueella selvästi Olkiluotoa pahempi
Pohjafauna on lähes täysin hävinnyt Loviisan edustalta
Suomenlahden ylikuormitus ja Loviisan voimalaitoksen lämminvesipäästöt ovat paikallisesti lisänneet rehevöitymiskehitystä jäähdytysveden purkualueella.

Filosofian lisensiaatti Erkki Ilus väitteli 25.9. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitokselta ydinvoimalaitosten radioaktiivisten aineiden ja lämminvesipäästöjen ympäristövaikutuksista pohjoisen Itämeren murtovesiolosuhteissa. Ilus työskentelee Säteilyturvakeskus STUKissa johtavana asiantuntijana.

Ydinvoimaloiden lämminvesipäästöjen rinnalla laitosten radioaktiivisten aineiden päästöjen merkitys on pieni.

Viime perjantaina Helsingin yliopistossa aiheesta väitellyt Erkki Ilus pohjaa tutkimuksensa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten meriympäristöissä yli 40 vuoden aikana tehtyihin vesibiologisiin ja radioekologisiin tutkimuksiin. Loviisan edustan merialue voimalaitoksen edustalla on pahasti rehevöitynyt. Suurin ongelma on Suomenlahden yleisesti ylikuormitettu tila, ja Loviisan voimalaitoksen lämminvesipäästöt ovat paikallisesti lisänneet rehevöitymiskehitystä jäähdytysveden purkualueella.
- Pohjaeläimistö on taantunut voimakkaasti Loviisan alueella viimeisten 40 vuoden aikana. Seurauksena on paikoin ollut pohjafaunan lähes täydellinen häviäminen, toteaa Ilus. Vaikka vastaavaa pohjaeläinten heikkenemistä on raportoitu koko itäisen Suomenlahden alueelta, on Iluksen mukaan paikallinen rehevöitymiskehitys osaltaan vaikuttanut pohjafaunan taantumiseen Loviisassa laitoksen jäähdytysveden purkualueella.
Olkiluodossa laitoksen merialueen tilanne ei ole niin huono kuin Loviisassa. Olennaiset erot Loviisan ja Olkiluodon välillä ovat ravinnepitoisuudet sekä meren topografia.
- Suomenlahdessa pitoisuudet ovat tuplasti korkeammat kuin Selkämerellä ja Loviisassa on Olkiluotoon verrattuna tuplamäärä fosforia ja typpeä, vertaa Ilus.
Loviisan ja Olkiluodon voimalaitosten merialueiden edustojen pohjien tilanne vaihtelee suuresti. Merialueiden topografiasta johtuen Loviisan edusta kärsii lämminvesipäästöistä enemmän, vaikka molemmissa paikoissa laitosten lämminvesipäästöt ovat voimistaneet rehevöitymistä. Olkiluodon edustan vesi pääsee melko hyvin vaihtumaan avoimen Selkämeren kanssa, kun taas Loviisan Hästholmsfjärden on suljettua sisäsaaristoa, jossa on heikko vedenvaihto ja lisäksi vedenalaisia kynnyksiä. Lisäksi eroa on veden suolapitoisuuksissa.
- Paikallisten olosuhteiden lisäksi eroa on myös voimalaitosten päästömäärissä ja jäähdytysveden purkutavoissa. Loviisassa jäähdytysvesi otetaan syvältä ja puretaan 90 metriä pitkän kaarevan ”padon” yli vastaanottavan vesistön pintaan, kun taas Olkiluodossa jäähdytysvesi otetaan pinnasta ja puretaan voimakkaana ns. jettivirtauksena pitkän kapenevan päästökanavan kautta vesistöön.
Jäähdytysveden vaikutukset meriveden lämpötiloihin olivat näkyvimmät talvella, jolloin olosuhteet myös selvimmin poikkesivat luonnontilaisista.
- Lämminvesipäästöt ovat pidentäneet kasvukautta. Kasvukauden piteneminen ja talvehtimisajan häiriintyminen olosuhteissa, joissa eliöstö on tottunut lepovaiheeseen talvella, olivat merkittävimmät lämpökuormituksen ympäristövaikutukset, Ilus selvittää.
Hän huomauttaa, että Suomenlahden heikko tilanne on ollut tiedossa pitkän aikaa, eikä mitään pikaista poppakonstia tilanteen korjaamiseksi ole.
- Korkeat ravinnepitoisuudet ovat primääritekijä, joka on todettu monessa yhteydessä. Vaikka ravinnepitoisuus saataisiin pienenemään, on Suomenlahden pohjassa niin paljon fosforia, että sitä nousee sieltä vielä vuosia.
Ravinnepitoisuuksia ovat nostaneet Pietarin jätevesien lisäksi koko Suomenlahden alueen valuma-alueen kuormitus. Ilus katsoo, että Pietarin jätevedenpuhdistamo auttaa, ja hän kertoo jo nähdyn merkkejä siitä, että ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet.

Radioaktiiviset päästöt liki merkityksettömiä

Fortum kaavailee parhaillaan uutta laitosta Hästholmenille ja Fennovoima nykyisen Ruotsinpyhtään puolelle, mutta hyvin lähelle Fortumin nykyistä laitosaluetta Hästholmenilla.
- Suomenlahden korkeista ravinnepitoisuuksista ja Loviisan saariston huonosta vedenvaihdosta johtuen en pidä tätä ideaalipaikkana, arvioi Ilus Loviisan merialueen kestävyyttä suurelle määrälle lisää lämmintä purkuvettä.
- Laitoksista tulee valtava määrä hukkalämpöä, joka puretaan mereen. Hukkalämmön käyttämistä kaukolämpöön on väläytelty, mikä olisi ympäristön kannalta tietysti hyvä, mutta se olisi kallista ja on myös avoimia teknisiä kysymyksiä.
Ympäristölle haitallisten lämminvesipäästöjen rinnalla laitosten radioaktiiviset päästöt ovat Iluksen mukaan lähes merkityksettömiä.
- Suuri yleisö on yleensä huolissaan radioaktiivisten aineiden päästöjen vaikutuksista ympäristöön, mutta Suomen ydinvoimalaitosten päästöt mereen ovat olleet selvästi alle asetettujen päästörajojen.
Tutkimuksessa havaittiin jäähdytysveden purkualueilta otetuissa ympäristönäytteissä pieniä määriä paikallisia päästönuklideja.
- Tritiumin päästöt olivat runsaampia Loviisassa, mutta aktivoitumistuotteiden, kuten koboltti-60:n, pitoisuudet olivat suurempia Olkiluodossa. Paikallisten päästönuklidien pitoisuudet pienenivät merkittävästi ympäristönäytteissä 1990- ja 2000-luvuilla sekä Loviisassa että Olkiluodossa. Ilus toteaa, että radioaktiivisten aineiden väestölle ja eliöstölle aiheuttamat säteilyannokset ovat hyvin pieniä. Tässä tutkimuksessa käytettiin uutta EU-rahoitteista tietokoneohjelmaa, jolla tutkittiin radioaktiivisten päästöjen vaikutuksia ympäristöön ja eliöstöön, ja tulokset näyttävät päästöjen olevan käytännössä merkityksettömiä.
- Koko voimalaitosten käyttöhistorian aikana altistuneimpaan väestöryhmään kuuluvien henkilöiden säteilyannokset ovat olleet korkeimmillaan noin neljä prosenttia ja viime vuosina selvästi alle yhden prosentin asetetusta raja-arvosta, joka on 0,1 millisievertiä vuodessa.
Altistuneimpaan väestöryhmään kuuluvat sellaiset henkilöt, jotka oleskelevat paljon meren äärellä ja syövät runsaasti paikallista kalaa, mutta Suomen voimalaitosten päästöt eivät Iluksen mukaan aseta kalan syönnille mitään rajoituksia."

Sanomattakin on selvää, että Suomenlahteen ydinvoimalla lämmitetyn lauhdeveden määrä tulee ehdottomasti rajoittaa minimiinsä, joten, myös alue- ja hajasijoituspolitikkan sekä huoltovarmuuden että kilpailunkin kannalta katsottuna, ei Loviisaan tule perustaa uutta ydinvoimala-aluetta Hästholmenin lisäksi.

Säteilyturvakeskuksen johtavan asiantuntijan, FL Erkki Iluksen väitökseen voit tutustua STUK:n osoitteessa tai osoitteessa: http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/tiivistelmat/a_sarja/en_GB/stuk-a238/_files/82157514121084972/default/stuk-a238.pdf,

Nyt on käytettävissä tieteellistä faktaa, kun Suomessa ja Loviisassa tehdään maamme -ja Loviisan kokonaisedun mukaisia päätöksiä.

Ystävällisesti,

Paavo

Paavo Laurikainen
"Pro saaristo" -komitea
Projekti -ja tiedotusvastaava
gsm: 050 3583413
e-mail: paavo.laurikainen@windowslive.com
"Pro saaristo" -blogi: www.ruotsinpyhtaa.blogspot.com